Tie vie 


                                                                                        Sivu 1
 >2

Tää matka portilta taloille
on matka uusille aisteille,
avautua katsomaan, kuulemaan,
sanoja toisen maan,
 - jossa ei ole kuolemaa.

 

31.12.2009    05.50-

Maisemaa katson: karua,
kuuntelen ääntä: hiljaista,
ei värejä,
ei riemukulkueita,
 - yksinäistä.

Ei vastassa ketään,
ei rinnalla toista,
kirkkaat valot ei kutsuen loista,

maisema karua,
vain tie,
joka kaukaiselle talolle vie.

Ei ääntä,
ei puhetta,
olenko jossain kaukana?
Portti takana häämöttää viel',
mennyt kaikki
portin takana siel'.

Matka ol' pitkä
portille käydä,
pitkä ja värikäs,
vaiheita täynnä.
Nyt ei muita läsnä,
vain tämä karu maailma,
kolkko,
 - unelma?

-Älä arvioi tietäsi näkyvän mukaan,
vaikka rinnallasi ei kuljekaan kukaan,
et näe sitä vielä,
väri ja kirkkaus,
viisaus kaikki
on piilossa siellä.

Ei riemupolkuja
ole viisaitten tie,
se hiljaisuuteen kulkijan vie,
hiljaisuuteen,
miss' henkensä hengessä käy,
siellä ei ihmisen lihaa
rinnalla näy.

 >2