|
Sivu 1
>2
Tää matka
portilta taloille
on matka
uusille aisteille,
avautua katsomaan, kuulemaan,
sanoja toisen maan,
- jossa ei ole kuolemaa.
31.12.2009
05.50-
Maisemaa katson: karua,
kuuntelen ääntä: hiljaista,
ei värejä,
ei riemukulkueita,
- yksinäistä.
Ei vastassa ketään,
ei rinnalla toista,
kirkkaat valot ei kutsuen loista,
maisema karua,
vain tie,
joka kaukaiselle talolle vie.
Ei ääntä,
ei puhetta,
olenko jossain kaukana?
Portti takana häämöttää viel',
mennyt kaikki
portin takana siel'.
Matka ol' pitkä
portille käydä,
pitkä ja värikäs,
vaiheita täynnä.
Nyt ei muita läsnä,
vain tämä karu maailma,
kolkko,
- unelma?
-Älä arvioi tietäsi
näkyvän mukaan,
vaikka rinnallasi ei kuljekaan kukaan,
et näe sitä vielä,
väri ja kirkkaus,
viisaus kaikki
on piilossa siellä.
Ei riemupolkuja
ole viisaitten tie,
se hiljaisuuteen kulkijan vie,
hiljaisuuteen,
miss' henkensä hengessä käy,
siellä ei ihmisen lihaa
rinnalla näy.
>2
|