Suuri salaisuus Joulu on
salaisuus avautumaton
vaan näkyville, mi suotu
iloa, rauhaa, ihmisille tuotu.
(Kalenteri alkaa tuolta
sivun alareunasta)
*
* *
Ja joulu tuli!
"Taas kaikki kauniit
muistot
mun tulee mielehen…"
ja joulun
jonkun niin suloisen
…sitä nyt muistelen…
Kuinka olivat siin' yhdessä
isä ja äiti
kuinka iloisina lapset kaikki
miten jännitettiin joulun
tuloa
odotettiin aattoiltaa ja hetkeä
kun jaettiin lahjoja
miten ihana olikaan aina
koristella joulukuusta
ja maistella äidin paistamia
jouluruokia.
Niin… ja oi!
miten muistankaan
niiden joulujen sulo-tuoksut
ja viime hetken kiireiset juoksut…
- Ja joulu
tuli.
Tänäkin jouluna taas
teen uusia muistoja
joit' huokailen
kun elän tulevia jouluja.
- Jo
joululaulut soi!
*
24.12.2010
03.00-
Jouluaattoyö
Jouluaatto
aamulla varhain
kuu loistaa
on pakkasyö parhain
- ja luonnon
kauneus -

joulun tähden kajossa sen
nähdä voi
hiljaisuudessa
joulun salainen laulu soi.
Tämä hetki
tämä yön kirkkaus
luonnon liikkumattomuus
ja täydellinen hiljaisuus
on kuin mystinen ulottuvuus
valtakunnan rajan taa
se mielen hiljentää
sydämen jollekin suuremmalle avaa
vastaanottamaan sitä
minkä salaisesti odottanut saapuvan
- joulun tunnelman.
Tämä on se hetki
jolloin tuntematon ihmistä koskettaa
rauhoittaa sisäisen kaipauksen jonnekin
jota salaisesti
kaikesta maallisesta menosta etsien
arjen teolla itseään huumaten.
Siin' seisoo hän nyt
äänettömän
äärettömän yön alla
katse kiertää korkealla taivahalla
ja sisällänsä kysyy:
-Tuollako
tuollako jossain takana tähtien
on jokin koti unelmien?
Eikä ymmärrä sitä
ett' se kaikki on samalla tässä
yhden huokauksen matkan päässä
sen viimeisen
joka puhkaisee
verhon näkymättömyyden.
Niin kaukana
ja niin lähellä
silmän ummistamisen matkan päässä
- on pakkasyö
portti avoin niin kauniisti jäässä
ja hiljaisuudesta kuulen sanat:
-Olen tässä
ihan vierellä vaikket minua nää
minä tunnen
miten sydämesi väräjää.
*
24.12.2010
Kylmän keskellä
Jospa joulun salaisuus
mökissä aukeaa
kylmän
valkean keskellä
luonnon rauhassa miss'
aika
paikka katoaa
vain joulun laulut soi
puut lämmittää kamiinaa
- nyt joulu
tulla voi.

Onko tässä jotain
siitä alkuperäisestä tarinasta
sen hiljaisuudesta
ja luonnon rauhasta…
... ja kuu kirkas kaiken
valaiseva
tähden virkaa toimittaa
- sydän etsii joulun sanomaa.
*
*
24.12.
Joulu meille
kaikille
(jatkuu 22.12.
päivästä)
...
joulu on kaikille meille
ja joulun kaunis tunnelma
- salaisuuksien sanoma…
kop kop kop!
Heei, pukki tulee!
On joulun juhlan aika
tunnelma - taika
toteutunut suuri suunnitelma
- suuri salaisuus
ja outo tulevaisuus.
Hyvää Joulua.
* |
|
24.12.
Sanojen
salaisuus 5/5
Hiljenny
Nyt,
katsele kuvia
ja hiljenny äärelle hetken sen
salaisuuksien porttien
ja yks' välähdys
tähdenlennon hetki vain
minä ymmärryksen ylemmän
osakseni jostain sain
- kun sitä sydämestäni hain.
Salaisuuksien Joulua
Sinulle, ystäväin.
Oi, Joulu!
anna lepoa
- minua
väsyttää.
*
*
23.12.
Tallin salaisuus
Jo selvisi se salaisuus
miks' mökille
jouluksi
rauhaan
hiljaisuuteen
alkeellisiin oloihin
kuin kylmään kurjuuteen

… ja kaikki kuitenkin niin kaunista…
kaikki vaivat unohtuu.
Tallin joulu - se
ensimmäinen
vaatimaton
jokin sisälläni lepää
kaukaisuuteen kosketus - ON!
...
* |
|
23.12.
Sanojen salaisuus 4/5
Sanat painavat
Ja nyt me taas katselemme
kuvaa kaunista kaukaisen maan
joka salaisuuksia
taakseen piilottaa
jokainen kuva
jokainen sana
on raskas avata ja mukana kantaa
avautunut näky toisille antaa
sillä jokaisella kuvalla
tarinassa
on virkansa salaisuudessa
ja kuvansa vertauksessa
ja vastauksensa
kuin takana julman tähtitaivaan
ja avaruuksien kaukaisien
vaikka kaiken kuitenkin
nähdä voi
sisäisin silmin salatuin
- avatuin
sen kaiken toinen soi.
… jatkuu ...
*
23.12.2010
00.30-
Mökin kylmyyteen
Oli vastassa mua joulun
tähti

ja taivaan kirkas kuu

puhdas lumihanki
joka nilkkaan ulottuu.
Pakkasyön kirkkautta
joulun läheisyyttä
hiljaisuuden haikeutta ja onnea
jonkin tuntemattoman kaipausta
lepoa ja rauhaa
jokin sisälläni
yksinäistä joulua kaipaa.
Kyynel hetkin silmiini
herkkyys tunteilleni
huokaan menneen rakkaan perään (Kari Tapio)
elämän arkeen herään:
-Tämä on lyhyt
tämä elämän tie
vaan, jokin lohtu löydettävä…
portti surujen
uusiin ulottuvuuksiin ja onneen vie
tää tie vain ensin loppuun käytävä.
Laulaja haudattiin
muistopuheita pidettiin
itkettiin
läsnä ja kaukana
tuntemattomatkin pitivät rakkaana.
Äänensä sydämiä
sisäisiä koskettava
salaisesti sanoma:
Usko ja luottamus
jokin tuntematon tulevaisuus.
Yksi poissa on
yksi ylitse muiden
lauluissaan todisti suuremmasta
- joulun lahjasta
jot' emme ymmärrä
ja joka kulkee
ylen aikaa lähellä.
Surun tuo
tuo mennyt mestari.
Jos ilon tois' ylitse sen
tämä juhlan Mestari todellinen
puusepän poika
esikuvallaan sieluja pelasti
ja todisti
elämä jatkuu - ihan oikeasti!
*
22.12.2010
Oi, Hallatar
Oi, Hallatar
sinä lumen ja viiman valtiatar
pakkas-öitten hiljaisuus
päivien tuisku
- hiuksissasi lumi-huisku.
Teit meille talven tuikean
poskiamme punertavan
kukat kauniit ikkunoihin
lunta kaikkialle
ja maa jalkojemme alla
- laulaa salaisuuksien lauluja.
Äänesi askelista kuulen
hiljaisuudessa voimasi, niin luulen
välähdyksen sinusta nähdä sain
lumituiskun seasta yllättäen
muotosi hain.

Kuinka kaunis sinä oletkaan.
*
22.12.2010
Rukous
Vaik' kauneus kaikki
saartaa maat
viimat, tuiskut
tuivertaa
… mua talven kylmä ote pelottaa
- ja tulee joulu!
Ohjaa jalkamme, sinä Suurin,
ohjaa kätemme
viimehetken tekomme
kiireiset matkamme
halki talvisten maisemien
lumisten metsätaipaleitten
- ohjaa perille!

Ja suo joulujuhlan tulla,
… suo joulun juhlan tulla,
ett' ois hetken sisälläni
rauha mulla.
*
*
22.12.
Meidän osamme
jaa… mitäs niistä
paimenista vähäisistä
ja suurista tietäjistä?
Me!
Me kaikki
pienet sekä suuret
köyhät sekä rikkaat
vähäosaiset ja
viisaat.

...
* |
|
22.12.
Sanojen
salaisuus 3/5
Ihminen välissä
salaisuuksien
Ja ihminen tilassa
välissä ajallisen ja ajattomuuden
on kuin ei missään
välissä kahden salaisuuden
ja askel toisen
jo voimia söi
ja kosketus toisen
kuin tuntemattomalle itsensä myi.
Hintansa kaikella auringon
alla
painonsa kaikkialla
ei keveät tiet kummassakaan
elämä kuluttaa
antaa paljon
ottaa pois
oi, kunpa salaisuuksien maa
totta olla vois.
Vaan, portit on raskaat
avata ja sulkea
voi miten monesta
tuleekaan viel' kulkea.
…jatkuu ...
*
*
21.12.
Tarina muuksi
muuttuili
Ja siitä kasvoi
tarina
muuksi muuttuili
seimen lapsi saduiksi ja kuviksi
enkelit kauniiksi enkeleiksi ja tontuiksi
salaisuuden voima joulupukiksi
muorineen

tähdistä
kynttilöitä ja pieniä valoja
lampaista, häristä lemmikkimme
… ja lahjoista lahjat
isä ja äiti, …edelleen
isä ja äiti
he juhlan järjestävät.
...
* |
|
21.12.
Sanojen salaisuus
2/5
Ja kuin nyt
tämä valkeuksien luminen maa
alleen kaiken piilottaa
vaan, siellä se on
siellä valkeuden alla
odottaen paljastusta.
Ja viel' yksi sana
mi avautumatta tänään jää
se on se "salaisuus"
kuin portti jonnekin
käsityksen
ymmärryksen taa
jota vain unet
mielikuvat tavoittaa.
Ja kuin yhdessä hetkessä
yllättäen
minä huokaan: -Minä näen!
Vaan, ihminen raukka
rajallinen
jokaisen tiedon avautuminen
- se voimia syö
ja kuin palasen mennessään riipii
- kohta tulee
jouluyö
- salaisuus yllemme hiipii.
…jatkuu...
*
*
20.12.
Ihme hiljaisuudessa
Vaan, miksi sinne?
-Ei suuruus synny
suuruuksissa
ei rikkaissa kaupungeissa
rikkauksissa
vaan hiljaisuudessa ja rauhassa
vaatimattomuuden majassa
- näissä vertauskuvissa.

Ja olihan se jo
kerrottu
luvattu vanhoissa kirjoituksissa
ett' tämä ihme tapahtuu Betlehemissä
Daavidin kaupungissa.
...
* |

-Hei kuule... mulle
jäi viel yks juttu... huhuu.. kuuletsä...
|
20.12.
Sanojen salaisuus
1/5
Sanojen takana
on salaisuuksia
ja kukin sana
on avain sinne
minne ei ajatus yksin yllä.
Jokainen sana salaisuuksien
se voimia ihmisen syö
avautua sanan sisälle
on raskas työ
näkymättömyys leijuu kaiken yllä.
Sano sana "hauta"
se sisältää jo suurta salaisuutta
- minne.
Sano sana
"syntymä"
siinä jo arvoitusten näkymä
- mistä.
Sano sana "kuolema"
- katoava jonnekin.
Elämä
- tarkoitus jostakin.
Nähdä
- on nähdä…mitä?
silmillä ympäristöä
vaik' toisen silmä herkempi toista
saa välähdyksiä toisista tiloista.
Ja "tila"
ulottuvuus
- näkymättömän salaisuus.
Ja viel' tieto ylimaallinen
on arkisen asian takana
josta nähdä voi
välähdyksenä vertauksia.
… jatkuu ...
*
*
19.12.
Verolle pantaviksi
Ahneuttako, vai mitä
lie
siitä salaisesti aukeni isän ja äidin tie
jo ennalta katsotulle paikalle
kaukaisen kaupungin hiljaiselle laidalle
jossa synnyttämisen aika tuli.

Tähän kuvaan moni sydän suli.
...
* |
|
*
18.12.
Paimenten usko
Ja siitä jo paimenet
matkaan
jäi laumat omilleen ja öiset ajatukset
suuntana enkelin ohjastukset.
Kait ees yksi enkeli
jäi laumalle vahdiksi

ettei susille, pedoille pienet lampaat
turhaan välkkyivät pimeässä
terävät, raatelevat hampaat.
...
*
|
|
*
17.12.
Paimenet
No entäs sitten
paimenet
nuo kuin maan vähäiset
heilläkin osa suuri tässä tarinassa
mukana jo heti alussa.
Tietämättömät
merkeistä taivahalla
ehkä tietämättömät kirjoituksista
- kuulleet kyllä oudoista lupauksista

heille ilon ilmoitti
enkel'joukko suuri:
-On merkillistä tapahtunut juuri!
...
* |

-HALOOO!!
..KUULETSÄ mitää.. -Aai...heei
koala,
mitäs sulle? -Aaai..
mitäs mulle?
Noh... >>
|
17.12.2010
Kokonaisuuden kuva
Jos viel' kerran
mä katselen tuota tallia
sen kauniita kuvia
joit' ihmissilmälle suotu…

…siinähän on kaikki:
syntymä
isä ja äiti
lämpö ja turva
maallinen rikkaus
viisaus, valta
ja ilmaiset lahjat
...nuo kaikki sinäkin
syntyessä sait.
Ja syntymäsi merkki
jossain taivahalla
joku tähti lie sinun omasi
ja enkeli rinnalla valvomassa
ajassa salaisesti kulkemassa.
Vaan, mitä ihmettä…
mistä toi lumiukko,
mikä virka sillä?
Noo, sehän on se ajallinen
teko
hetkisen säilyvä
sitten katoava.
*
17.12.2010
Koalan huoli
-HALOOO!! ..KUULETSÄ
mitää..
-Aai...heei koala, mitäs sulle?
-Aaai.. mitäs mulle? Noh...
koala: No, kun nyt
vihdonki honasit mut niin mull-ois...
harri: Enpäs ollut huomannutkaan että sulla...
koala: No et ... näköjään.
harri: Niin-no, ootkin siinä jo ihan
jouluisis tunnelmis. Mitä mieless'?
koala:
Nos-SITÄ ETTÄ...entäs sitten MÄ! Missäs mä oon?!
harri:
Aai…niin.
koala:
Nii'i... että missäs mä sit oon…tossa sun tarinassas?
harri: Aaai…niin-tota…hmmm…(ups…mitä
ihmettä mä sille nyt tähän…Hei!) ! Olihan siellä lampaita !
tommosia karvasia..niin kuin sinäkin ! … nehän vois hyvin kuvata vaikka su…
koala:
Mäemnn-O mikäääll-lammas! mrrr..
harri: No et
tietenkään mutta (apua! mitä mä nyt sanon) ..Tota… olihan
siellä se…tähti… (joo!) ..siellä taivaalla…se iso kirkas
loistava tähti. Se näkyy kaikille…ja kaikkialle (menisköhän tää
läpi) Sullekin. Sitä se tarkoittaa…että tää sanoma on
kaikille tarkoitettu, koska kaikki voi nähdä sen tähden. …koalatkin..
koala:
Jaa…joo…niin se tähti. Onkse toi tähti tuolla (ja koala osoittaa
tähteä joka näkyy ikkunasta) …toi kirkas tuolla…Not-TOI..
tuoll-LA!
harri: Näytäs…juu!
just se se on. Sinäkin siis näet sen. Siksi tää kaikki koskee myös
sinua.
koala:
(huokaus)…no hyvä…hyvä sitte…mä jo vähän pelästyin ku mua
ei näkynny missään…etkä sä ees huomannu mua, vaikka mä koko ajan
yritin sulle ilmoittaa ittestäni.
harri: (Huh!
keksinpäs) Joo, minä olin vähän…syventynyt, enkä sitten
huomannut sinua het...
koala:
Joo…mä huomasin. Mut ei se mitään…hyvä ett ollaan kuiteski samas
tarinas.
harri: Ollaan
ollaan… (jess!) Ja hyvää joulun odotusta sinulle, Koala.
koala:
Joo… ai tooi on se tähti… Onkse se sama tähti ku sillo?
harri: Mitäh! (apua!)…
Ooon se…se on se sama…mikäs sen nyt…sieltä poistais..taivaalta.
koala:
hmmm... (son joteski vähä ... oudon olone toi... onkohan täss
kuiteski viel joku juttu jota mä en tajuu) ... hmmm... mutt kuule hei !
*
*
16.12.
Merkki kaikille
näkyvä
Olisihan heillekin
ollut enkeli
joill' muita matkaan saatteli
miten ilmoitti tulevasta jo äidille ja isälle
ja yön pimeydessä unisille paimenille.
Vaan, ei käynyt niin!
tähti kirkas korkealla
oli merkki
mi tunnettu maailmalla

siitä tiesivät oppineet:
-On aika, on aika!
jonkin tulevan suuren alku
salaisuuksien taika.
* |

-Hei kuule...
huhuu... kuuletsä.. |
16.12.2010
Tulevien
vertauskudelma
Lumivaippa on vertaus
sen oikean joulun:
valkeata
puhdasta
kirkasta
-
hiljaista -
vaan, täällä kaikki
niin rajallista
katoavaista
eikä kaikilla ees
tuota vertauksen valkoista.
Mutta, yhdelle annettu
vertaus yksi
toiselle toinen
kuva
laulu
unelma
näistä kaikista yhdessä
kasvaa tulevien vertauskudelma
- ajallisen salainen ajaton unelma.
*
*
15.12.
Miten jatkuu
tarina
Vaan miten jatkuu
tarina tää
ett' se suuri maalari
hallitsee myös tähtiä.

Mistä keksi merkin
sen
ett' tällä viisaita puhuttelen
ja matkalle laitan
kera tuoksuin, lahjoin arvokkain
uutta valtaa kunnioittain.
...
* |
|
15.12.2010
Juomarin salaisuus
Etsin juomasta huumaavasta
tunnetta arjen yli
sen takana on syli jota kaipaan
vaik' en sitä näe
enkä syliä tunne
mutt' hetken
ihan pienen hetken
se on siinä, sitten kadoten
näin elän päiväni
sitä oikeaa syliä etsien
arjesta itseäni pois huumaten.
*
15.12.2010
Joulujuhlassa
"Voit joulun elää joka
päivä vaan
parhaat vuotes tulet tuntemaan…"
juhlan kuoro laulaa
äiti vanha valkohapsi
suu
sanoja tapaa

hän osaa viel' sanat
vaik' moni arkinen
poistuu saman tien
jonnekin kadoten.
Olemustaan katselen
lauluaan
kahvin juontiaan vapisevin käsin
välillä jotain auttelen
silmäni tunnen kyyneliin
ajatukseni jonnekin
menneisiin - tuleviin -
vaan, en kerro
kumpaa meistä enemmän
ajattelin huokaillen
hiljaisena vierellään istuen.
*
14.12.2010
Tulevan kajo
Konstan joululaulua
kuunnellessa…
"…kuka kulkee nyt
yksinään kalmistoon
kuka yksin näin kylmässä on
pieni lapsonen vain
joka näin kiiruhtain
jälleen kynttilän haudalle tuo…"
kirjoitin runon:
Haudan takana
on valo
kynttilä haudalla
on vain tulevan kajo

se on ikkuna
kuin pieni ikkuna vain
josta hetkisen kurkistaa
salaisuutta sain.
*
*
14.12.
Esikuvan
pelottavat
Vaan, sisältyyhän
esikuvaan
myös murhat pelottavat
miten pienet poikalapset
oman vallan menetyksen pelosta
- heidät poistettava elosta!

jotta vain minä
saisin vallassa olla…
vain minä - MINÄ - minä.
Vaan, joku jossain
ajatteli:
-minä… ja sinä.
...
* |
-Huhuuu...
hee'eei!...
kuule...mull-ois vähä...
|
14.12.2010
Elämän maljat
"En etsi valtaa loistoa
en kaipaa kultaakaan"
lauletaan
vaan, sitähän juuri ihminen…
- tuota onnea
tavoittelen.
Vaan kuitenkin
minä tiedän
tuon kaiken katoavaisuuden
ja rinnalla etsinnän
ajallisen
minä toisesta maljasta juon
jost' juopuen sisäiseni
huumaantuu onnesta sen
maistoin juomaa totuuden:
"On meillä aarre
verraton
se kalliimpi on kultaa
ja kivet kalliimmatkin on
sen rinnalla vain multaa."
Ja rinnalla tuon
näen kalpenevan
kaiken tään maallisen.
*
*
13.12.
Ihminen
omistavainen
Tää salaisuus
tässä
on kaikista suurin
vaan ihminen on
vajavainen
omistavainen
"taivaankin" vain itselleen

siks' jatkuvia sotia vuoksi kuvan sen
jota tässä hipaisen.
...
* |
|
13.12.2010
Salainen kaipaus
Ilo joulun
tai joulun ilo
- ja rauha -
on salainen kaipaus
ja tunne
mik' ei etsi aikaa, ei paikkaa
sinä tunnet sen
kun se on
se hetki
se ilta ja yö
päättyy kiireinen työ
jokin kaukainen
suuri kello lyö
sisäisesi kuuli sen
- minä hiljenen.
*
*
12.12.
Salaisuuden
talletan
Jos salaisuuden
sittenkin
piirrän vain salaisuuksien kirjaan
ja olen ihan hiljaa…
ja nautimme joulusta
kukin tavallamme
- ja…onhan meillä kullakin
omat tapamme.

Vaan, onhan tästä
jo kuva
min piirtelin aiemmin
kun kuvaa vuoresta eteeni kuvasin
siin' kulkevat
rinnettä suuret joukot
kukin vuorta eri puolillaan
ja yhä ylemmäs noustessa
lähestyvät he toisiaan.
>>
...
* |
|
12.12.2010
Salainen kasvu
Täss' salaisuuksia avautuu
salaisuuksien takaa
ihminen tietään mataa
elää päivän
elää vuoden
etsii elämän totuuksia
ylempiä
kaukaisia
kosketuksia
kasvaa salaisesti
kohti tulevia
osansa esille tuoden
- sitten…minä kuolen.
*
*
11.12.
Millaisessa
tilassa
Millainen oli tila
kuolemassa
ennen
millainen nyt
ja keille.
Siinä onkin se salaisuus meille.

Jos vastaisin tähän
ett' vain toisille
jo suuren riidan aikaan saisin
jos vastaisin, ett' kaikille
riita jo siitäkin
vaik' levon niin monelle soisin.
...
* |
-Hei mut kuule...
huhuuu...
hee'eei!...
kuuletsä..
mull-ois yks...
|
11.12.2010
Se oikea joulu
Ihminen osaa noukkia sen
kaiken hälyn keskeltä
kaiken kiireisen työn ja touhun
- hän löytää sen oikean joulun.
Ei se ole se
mitä silmin katselee
ei se
mitä korvin kuuntelee
koskettelee
se on tunne sisäinen
joka löysi
palan totuuden.
*
*
10.12.
Uudessa tilassa
Vaan mikä on tään
salaisuus
ett' yhden lapsen kohtalo
ja suunnitelma ihmeellinen
ois ihmiselle tarpeellinen.

-Ei näe hän
salaisuutta täällä
maan päällä
hän näkee vain vertauksen
mikä toi suuren muutoksen.
Kun ennen aikaan
kuolemassa
oli ihminen tilassa katoavassa
niin tässä
esikuvassa
on hän taivaassa
tilassa uudessa.
...
* |
|
10.12.2010
Kutsun kuulen
Etsin joulun
sisälläni kutsun kuulen
joulun jouluksi luulen
sisäiseni unelmaksi
kaipaukseni kohteeksi

vaan joulu
on vain joulun varjo
sen tulevan ihanan
jonka vertauksena
kuin salaisuutena
meille annettu tää juhla
jossa osaset
kuvina
lauluina
mielen tunteina
odotuksina
kuin sisäisen maistiaisina.
Jos jo joulu
näin ihanin varjoin
sisäistäni koskettaa
kuinka suuresti sitten
se oikea joulu
jota varten tää kaikki
elämän koulu
- on taas joulu!
*
*
9.12.
Oli siinä
ihmettä
Oli siinä ihmettä
kerrakseen
kaukaisella
hiljaisella maalla
kaupungin laidalla

ja tähti tuo kirkas
mi korkealta taivaan laelta
osoitti suoraan tallia.
...
*
|
|
*
8.12.
Tietäjät
...
jonka suureksi
kuin kruunuksi
muodosti värikäs tietäjien joukko
kaukaisilta mailta

kera lahjojen
ihanien tuoksujen
ja outojen puheitten.
...
* |
|
08.12.2010
Suomalaisen kyynel
Kuin elämäsi kunnossa
äänesi kauneimmillaan
kantavimmillaan
sinä lähdit pois
päiväsi päättyivät
ne luetut
jossain määrätyt
- kuin kesken matkaa -

niin paljon ois ollut vielä
haaveita laulajan tiellä
nyt olet siellä
mistä lauloit monet kerrat.
Muistosi meille jäi
ja laulusi kauneimmat
ne uusimmat, niin toivon
saat laulaa sielusi unelmat
muodossa uudessa
ja minäkin viel' kuulen ne
tulevaisuudessa.
Mutta lähteä näin
yllättäin
omalla pihalla
saappaat jalassa
silmä kirkkaana
mieli vilkkaana
...sehän myös toiveesi
lausuit sen usean kerran
...tulit kuulluksi, sinä
upea Suomalainen
olet nyt luona Herran.
Kari Tapion muistolle
-harri
*
07.12.2010
noin klo 17.30
Tämän runon minä kirjoitin
lähtöhetkesi aikaan
kuin itselleni - itsestäni -
vaan kun yöllä kuulin
lähtösi sun
olkoon myös sinulle
tämä runoni mun.
Siivettömän huokaus
Siivettömien sulkien maa
tääll' sulka sulkaa tavoittaa
ohimennen kevyesti koskettaa
siipeä rakentaa.
Sulka yksinäinen
viel' hentoinen
tuulen vireen vietävä
outoja näkevä
voi nousta se korkealle
tuulen pyörteen matkassa
maahan painua
myrskytuulessa
vaan, kevyt se on
kevyt ja kaunis mieli
untuvikko viel' pörröinen
- etsii teitä unelmien.
*
*
7.12.
Tallille
...
ja sinne he jo kiiruhtain juoksivat
kuin ihmeen kautta löysivät
sen pienen tallipahasen
ja lapsen - ihan tavallisen -
ja isän, äidin hämillään
oudosta hälinästä...

...
* |
|
07.12.2010
Koruja ja
kauneutta

Koruja ja kauneutta
- vapautta
pukuloistoa
iloa
kuin kaiken yltäkylläisyyttä
- vapautta!
Sitä se kuitenkin on
vaikka muodot oudot julistaa
vapauden sanomaa.
*
06.12.2010
Lippu vapauden
Lippu vapauden
sinivalkoinen

hulmuten talven pakkasessa
tuo muistot menneitten sukupolvien
jotka taistelleet
puolesta vapaan maan
- sitä tänään juhlitaan.
Hyvää Itsenäisyyspäivää.
*
*
6.12.
Kedolla

Lauloi kuoro enkelten
mi ilmestyi kedollen
miss' köyhät paimenet
kaitsivat laumojaan
ja uneksivat uniaan
ilmoitti ilon suuren
kuninkaan uuden syntyneen
ja mistä löytäisivät
sen pienen lapsosen
haisevasta tallista
seimestä makaamasta
yllättyneen isän ja äidin viereltä...
...
* |
|
*
5.12.
Se
suuri työ
Hän rakensi päivän
illan ja yön
toteutti suuren työn:

merkit taivaalle
paimenet kedolle
tietäjät matkalle jo ani varhain
toteutui suunnitelma parhain.
...
* |
|
*
4.12.
Suuri
suunnitelma
Ja kun oli sitä
aikaa
rakentaa tätä
kuin suurta taikaa:

kuljettaa ihmisiä
tuhota kansoja
sotia ja tappeluita
tuhansia
ihmiskohtaloita
joiden kautta todeksi kaikki se
mi koitti heille
ja tuleville sukupolville.
...
* |
-Aaai ku söpöjä...
mutt' kuule hei...
huhuu...
|
03.12.2010
Mä en jaksa enää!
-Jokse joulu on kohta?,
naperot tivaa
ja isin jaloissa kiemurtaa,
-mä en jaksa enää..ää..ää
odottaaaa!

-On on, kohta on
pitää malttaa vielä hetkinen
ja äidilläkin touhut pahasti kesken
…niin, ja joulupukilla lahjat, isi keksii.
-Aaai, onks nekin vielä
kesken (huokaus)
no sitten pitää kai vielä oottaa
...vai mitä, veikka,
-juu pitää, jos vaikka just
meijän lahjat
ootellaan ootellaan, huokaa myös toinen.
Olipas keksintö
suurenmoinen,
isi hymyää
…ja koittaa kestää…hänkin.
*
03.12.2010
Jouluinen kaikkeus
Kyllä maailma on kaunis
ja joulu taivahalla
tähtien kirkkautta kuin kaikkialla
ja pimeyksien puna
- onkohan sielläkin jouluinen juhla.

Vaan, jos katselen tuonne
maailman ääriin
kuvittelen sen hiljaisuuden
kuin kammottavuuden…
ja se jatkuu ja jatkuu vain
salaisuuksia piilottain.
Kuka sanoisi
mitä takana sen
mitä silmilläni havaitsen...
onko siellä joku
joka tätä kaikkea hallitsee
ja meitä pieniä täällä
pienen pienen maan päällä
vallitsee.
*
*
3.12.
Yks'
pieni lapsonen vain
Yks' pieni
pieni lapsonen vain
tehtävän suuren
harteilleen sai

toteuttaa suunnitelma
mi edeltä piirretty on
elää elämän kuin kauniin
ja samalla julman kohtalon.
...
* |
-Aai tooi...
mutt' kuule...
...hei kuulee...
huhuu! mull-ois yks juttu...
|
*
2.12.
Lupaukset
Lupaukset kulkeneet
kautta sukupolvien
kautta sadoin ennustusten
kansain kuljetusten

kunnes Hän vihdoin näytti
miten lupauksensa kaikki
kerralla
ihmeellisesti täytti
- ja
kuinka pieneltä
se alussa
näytti.
...
*
|
-Hee'eei...huhuu...
puhuukohan se musta...
|
02.12.2010
Onko
salaisuutta joulussa
Kaukaisissa tapahtumissa
ajat
paikat muuttuneet
ja tavat aivan toiset
mutt' ihmiset
luoneet juhlan
puitteet niin suurenmoiset.

Vaan, ei väliä sen
lähtökohtien
jos ajatus kaiken takana
on helpotusta antava
ja sisäisen kaipaus
puoleen totuuden
tuo tunteen
turvallisuuden.
Totuus on raskas
valheen yli
jos tarjolla ihana
valheen syli.
Miks' purkaa
hajottaa
kaikkea kaunista
tapojen ihanuutta
jos kuitenkin
sydän sisäinen kaipaava
saa salaisesti lohdutusta.
Maailma täynnänsä
on peitettyä totuutta
sumuverhoja
vääristelyitä
ja joka päivä
jokainen ihminen
tuo esille uuden käsityksen.
Miten siinä
joku totta olla voi
kun riemulaulut vääryydelle
iloisesti soi.
*
02.12.2010
Miks'
luopuisin
Ja sitt' jo jouduin
miettimään
miten jatkaa tätä tarinaa
- joulun unelmaa
miss' kaikki kauniit
paikallaan
kelloin äänet
laulut soi
joulupukki lahjat toi
miss' paimenet kedolla
kirkkaat tähtöset
seimen lapsi
jouluyön ihanat pimeydet
tietäjät lahjoineen
ja enkelit kirkas-lauluineen…
Niin,
miks' luopuisin minä niistä
kaikista kauniista satu-kuvista
jos sisäiseni kuitenkin
odottaa
juhlaa oikeaa
ja jokin viel' syvempi
sisälläni
jonkin totuuden tunnistaa
- ja tuo kaikki mieltäni
niin rauhoittaa.
*
*
1.12.
Tästä alkaa tarina

Ja tästä alkaa tarina
täynnä ihania kuvia
ja kaiken suuri maalari
on itse Jumala.
Hän ihmeitänsä näytti
lupaukset täytti
vuos'tuhanten aikaiset
vertauskuvalliset.
Ja suuruutensa
ilmi tulee siinä
miten kaiken yllä piirrellen
ihmisiä, kansoja siirrellen
Hän vihdoin toteutti sen:
rakensi vapauden
kautta pienen lapsosen.
...
*
|
|
29.11.2010
Salaisuuksien
satu
Jos onkin joulu satua
niin ah! …niin kaunista
aikain saatoss' muuttuva
ei koskaan katoava.

Niin on tää kaunis tarina
symbolit vain vaihtuvat
sisäisen on unelma
murheet haihtuvat.
Me maalaamme, me laulamme:
-Oi, joulun tarina.
Esikuva hetken tään
kaikkien tuntema.
Satu aina todellista
on toisenlaisen maan
siel' mahdotonkin mahdollista
salaa tavoittaa.
Siellä maassa satujen
kuvien kauniiden, julmien
on alku kaiken elollisen
ja mielikuvien.
Siel' rakentuvat suuret näyt
salaisesti siellä käyt
löydät uudet ajatukset
ilot, hulluudet.
Siel' keksinnöt ain kasvavat
tärkeät ja joutavat
niillä sitten rakennat
pikku-unelmat.
Mutt' siellä, maassa satujen
on kuvat ihmis-unelmien
ne piirrät, siirrät iloksesi
matkallesi ajaksi.
On siellä kaikkea kaikillen
ja rajaton on valta sen
loppumaton kirja kuvien
- näen käden suuren
ikuisuutta piirtäen.
Se sama käsi maalasi
myös joulun tarinan
salaisuuksista suurimman
maahan laskevan.
Vaan satu ei satua ollutkaan
vertauksia vain
ja mielikuvat saduiksi
pukea näin sain.
Ja tästä alkaa - oi,
toivon niin
joulukalenteri salaisuuksiin…
*
26.11.2010
Joulu
on…
...torvet jo soi...
Joulu on lauluja
kauniita sanoja
- ja salaisuuksia sanojen takana
unelmia
suuria odotuksia
lupauksia tulevista
- ja ajallisista lahjoista.
Joulu on suuria tunteita
muistoja
yhteisiä hetkiä
mielikuvien rekiretkiä
hautoja ja kynttilöitä
- herkkiä kyynel-öitä.
Joulu on nautintoja
ruuan
juoman
makeisten
saunan löylyn
- ja viinan höyryn.
Joulu on historian huumaa
kuin kaunista satua
joku yksin koditonna
- tarpoo kaupungin katua.
Joulu on elämän valo
kuin lupaus jostain suuremmasta
- sen salaisuuden kajo
jonka ihminen sisällään
lämmöksi tuntee
ei ymmärrä vain
ett' ihanan lupauksen - salaisuuden -
matkaansa sai.
*
25.11.2010
Tuleehan
se pukki
-Tuleehan se pukki - varmasti
tuleehan? taapero jännittyneenä tivailee
ja isin jalkaa kiipeilee.

-Tulee…tulee se, iskä
rauhoittaa,
mutta ei vielä
ei vielä ole joulu, vaik' valoja paljon ja joulun laulut soi
- mutt' lumen se pukki jo salaisesti meille toi.
*
25.11.2010
Joulun
valkea
Sehän tuli jo!

...se joulun valkea - sehän tuli jo
ja maassa hankia, miss' kahlata
- voi, miten kaunista!
*
24.11.2010
Jaa
jaa... muori on oikeassa
-Jaa jaa, muoriseni
viel kuukausi aikaa, huokaa pukki,
mitäs vietäis me tänä
jouluna kilteille
niille suloisille pienoisille?

-Ei kun kaikille, ...kaikille,
ohjaa muori,
pienille ja suurille
kilteille ja etenkin tuhmille
kas, jos vuosi on mennyt
kiukussa
ei jouluna saa rangaista
jouluhan on lahja
lahja kaikille
kilteille ja tuhmille
ei pukin tehtävä
ole lapsia tuomita
ei erotella vääriä, oikeita,
pukin tehtävä on jakaa lahjoja
ja sillä tavoin
ainakin hetkiseksi
tehdä ihmisistä kauniita.
-Jaa jaa… muori on oikeassa
muori on oikeassa, tuumii pukki,
salaisuus piilee joulun lahjassa
jaa jaa…
muori on oikeassa.
*
24.11.2010
Huilaavat
porot
Ei kiirettä meillä
ei kiirettä vielä

antaa hääriä toisten
levätään me
kutsuvat kyllä
kun lähdön aika koittaa
jouluaaton matkalle.
*
24.11.2010
Salaisuus
ennen alkuaan
Jo salaisuus ennen alkuaan
on runoilijan maa
miss' kulkee
miss' ajatuksiaan tapailee
missä outoja hahmoja tapaa
…hän on maailman vapaa.

Siin' seisoo hän jykevänä
paikallaan,
siin' seisoo, kaukaisuuteen katselee
maailmaan uuteen
jonne siirtynyt jo
ja sanansa mieliin piirtyneet,
- hänt' kantoi usko suurempiin
kuvas' teitä unelmiin.
*
|