10.01.2011     00.30-

Rakkauden kauneutta  (1/8)

Rakkauden kauneutta kahden ihmisen
tunnetta syvää
- se tekee niin hulluksi
      ja se tekee niin hyvää.

Kohdata silmät
   kuin kaukaisten maiden
tuntea oudon lämmön
   yhteyden sydämen:
             -Kuin aina oisin tuntenut sun
                       - olethan sinä mun!

Mikä selittäisi sen
tuon oudon tunteen
yhteyden

jossa kuin kaikki
   päämäärätön haku
      päätöksensä saa
sisäinen levoton mieli huokaa.

Ja tunne tuo lähellä toisen
   vain syvenevä
ja yhteys yhteenliittyvä.

Löytää hänet
miss' sydän
   sykkeensä löytää yhteisen
tuntee
   kaipauksen sisäisen täyttyen.

On kuin ulottuvuudet suuremmat
ois kellojaan soittaneet:
   -He vihdoin
       ovat toisensa kohdanneet!

Mikä ilo
   mikä turva
      mikä luottamus toisesta
kuin sydämen osasta
   sen puuttuvasta puolesta.

Ja mikä kuin
    hulluksi tekevä voima:
      -Oi, niin suloista!

ettei toinen
kuin toisesta kyllänsä saa
maailma maailmaa tavoittaa.

Jokin suuruus
   suuruutta rakastaa.

 

… vaan, ei tämä näin yksinkertaista ollutkaan
                                      pakko jatkaa …

  *

… jatkuu …

Kaukana toisistaan  (2/8)

Vaan, millainen olla
   voi etsinnän tie
jos se koskaan
   ei perille vie

jos kaukana kulkevat toisistaan
salainen kaipaus vain matkassaan

kaipaus
joka koskaan ei kohdettaan saa
kuin tyhjyydellä
   tyhjää tavoittaa.

Mikä esti sen
ett' teki toisesta
   niin kaukaisen

ei kohdanneet tiet
tai, vain viereltä kulkivat
toisiltaan sydämet sulkivat.                >>  (Luodut toisilleen)

                  … jatkuu alla …

  *

... jatkuu ...

Jos ehti hän toiselle  (3/8)

Jos toinen
   jo toiselle sitoutunut
tunteen vallassa suostunut toiseen
miss' täyttyi kuin osa kaipauksen maljasta
   - sekin kun jo
       oli niin kaunista.

Ja vaikea eritä elämästä
toisaalle rakennetusta.

Ehkä katse vain kaukainen
   joka tunsi
      oudon lämmön sydämen
vaan, jättää täytyi se todellinen
vaik' en olekaan tässä
   niin onnellinen.

                … jatkuu alla …

  *

... jatkuu ...

Ja… kuin kaiken keskeen  (4/8)

Jos joskus
   kuin kaiken keskeen
kohtaa kaukainen sydän kaukaisen
   sen etsinnän palasen

ja voima niin suuri
yhteen vetävä
sisäisen tarpeen täyttävä

repii irti kaiken jo rakennetun:
   -Sinä yksin
      olet yksin mun!

                 ... jatkuu alla ...

  *

… jatkuu …

Tyhjiä kuoria   (5/8)

Ja kuinka paljon
   kuin tyhjiä kuoria
etsii sitä
   maailman oikeata.

-Hän on jossain,
   hän tulee,
      häntä yksin mä ootan vain
- unessa jo kuvan
   rakkaastani sain.

Vaan, ei löydy
ei löydy hän
täyttymätön sydän
   tekee elämästä niin tyhjän
sen jollain…
   jollain turhalla
      täyttää yritän.

         … jatkuu alla…

  *

… jatkuu …

Ihanaa, ja raskasta  (6/8)

Ja viel' yhtenä vaikeana
on se
ett' ois monta rakasta kohdata.

Ei yhtä ihanaa vain
               koko eliniäksi
vaan, vain ajaksi.

Ja sitten toinen toisen perään
kuin unesta
ain uudelleen uuteen herään.

Se elämä on raskas ja ihana
kun koko ajan saa purkaa
                ja rakentaa uusia

ja sydän kuin rauhaton
vaik' syli on oikea
- elämällä kun monia
         suloisia rakkaita.

Tie voi olla sellainen
ja kuka sanoo, miksi
on kuin ei eläisi
    lainkaan ihmisiksi.

Vaan, kasvu suurempi
   taisteluista
ihanista löydöistä
   eroista.

Monille tarjottu
   tää monenlainen tie
ja se ihan oikein
   ihmistä vie.

 

Siin' piirsin mä rakkauden kuvan
sain siihen luvan
   kuvat
      tiet
niin suorat - ja monimutkaiset.

Rakkautensa kaikilla
   ilonsa
      surunsa
         ja kasvunsa kaikki tyynni
mutt' raskain elämä kaikista lie
   - täyttymätön sydämen puoli
         ja ikuisen etsijän tie.

                           ... jatkuu ...

  *

… jatkuu …

Yksi tärkeä vielä  (7/8)

Yksi tärkeä vielä on kuvattava
   - se väärä valinta
kaikki hetkin kuin oikeata
ja päätökset 
   jossain ihastuksen huumassa.

Se huuma etsinnän täytti
   - vain pienen murusen -
ja kun kaikki niin hyvältä näytti
   siihen kiiruusti tarttuen.

Ja elämä vei toisaalle
   kuin mennä tuli
jäi sisälle kytemään
   sen oikean rakkauden tuli.

Ja pian jo sammui huuma
   haalea
      vaik' hetken tuntui ett' kuuma
ja se sydämen oikea
   jatkaa teitään omia.

Kohtaavat jossain
   - tai sitten ei -
maailma sydämen puolen
   mennessään vei
- elämä syvintä täyttymystään
   rakkaudesta
      antanut ei.

Ellei sitten…
   yhtenä hetkenä yllättäin…
                 -Oi, minä hänet näin!

Vaan, kuitenkin
elo mutkainen
   ilot
      himot
         halut
            kaukaiset kaipaukset
kuinka monia mutkia meille:

-Mennäänkö meille, vaiko teille?

                        … jatkuu alla…

  *

… jatkuu …

Sydän  (8/8)

Ja kun puhutaan tässä
   sydämestä
ei tarkoiteta sitä lihaa
   mi verta pumppuaa
vaan sitä
   sisällistä sisäisen ihmisen
      joll' yhteys ylimaallisen
sen näkymättömän
   salaisen

jolla tasolla sielujen kohtaus
   ain' ylempi näkyväistä
ja se kohtaaminen
   rakentaa iäistä
- näkyväinen näkyvää
                     katoavaista.

      Rakkauden kauneutta  - Loppu -

  *