Minä_muistan

Minä muistan...

Jokin hetki elämän
toi mieleen ystävän
   nykyisen
      tai menneen
unelman jostain
   toiveen tulevastain...

Tuntea toisen rinnalla

Onko empatia sitä
että voi toisen rinnalle samaistua
tuntea tilan
tuntea tuskan
sanoa: -Minä tiedän.

Kuin auki repiä omat haavat
mi arpeutuneet jo
-Minullakin oli
sama kohtalo.

Empatia ilossa
iloita iloitsevain kanssa
lie helppoa

mutta surussa
toisen tuskassa
jo vaikeampaa
kun omista muistoista
kyynel poskelle valahtaa.

Kummallista
miten se
jo toista lohduttaa.

Mustaa

Maailmasi on mustaa
   vaik' valo kajastaa
se valo
   mustan paljastaa
      uuteen varustaa

elämä
kuin hetkeksi katoaa
kuinka julmaa! elämä on.

Vaikka
kuinka monesti
julmuuden takana
avautuu uusi
ihana maailma

mutta
mustassa sitä ei nää
tuleva silmistä häviää

vaan
se pieni sarastus
kuin uuden aamun ainut toivo
on kasvava
nouseva kirkkauteen
uuteen.

Kun lähti toinen

Eron tuskasi tunnen
omani muistan
sen perkeleellisen kivun
kun lähti toinen

- iäksi lähti -

ei tavata enää
ei enää yhteistä pesää
ei lempeitä öitä
ei suloista aamua

- voi minua haamua!

Rinnallasi päivän

Itkusi tunnen
ja murheeni muistan
rinnallasi päiväni
muistoihin suistan.

Se oli yhtä perkeleellistä kipua
ja sielun sisäistä tuskaa
kaikki kuin mustaa

vain mennyt
ei enää tulevaa
ei yhteistä unelmaa

-Oi, mun maailmani katoaa!

ja toivoin
ett' maailmani pimeys
poistaisi sun

-Oi, oletko sinä vielä mun!

ja hetkin jo toivoin
ett' kuollut sä oisit
silloin mä paremmin
eloani jatkaa voisin.

Joutsenen suru

Minä muistan suruisan joutsenen
mi järvellä yksin itki
kaulansa kaarella huokaillen
menneitten mietteitä kitki.

Laulunsa vaimea murheellinen
nokallaan pintaa piirsi
silmistään tiputti kyynelen
siipensä vettä viilsi.

Rakkaansa mennyt, nyt oli poissa
järvi niin yksinäinen
ilot viel' kulkivat muistoissa joissa
ollut niin onnellinen.

Kaukainen ääni rannalta kuului:
-Hooi, sinä valkea murheellinen!
elo suurempi on, kuin on mennyt
edessä tie ihmeellinen.

Hän kaulansa nosti
katseensa käänsi
siipensä suori
ja silmänsä pyyhki
…hetken viel' hiljaa mennyttä nyyhki.

-Kuka lauloi mulle
kuka rohkaisi tulevan teille
mistä kuului tuo lempeä ääni
mi värisi lainehille.

Oisko ollut tuuli
mi rantojen puista kuiski
vaiko taivaalla liitävä kotkanen
joka suurilla siivillään huiski.

- Hän joutsenen kaukaisen muisti.

En ole unhoittanut

Minä muistan
ihanan lämpöisen sydämen
sydänystäväni, Irmiksen

ja vaikka aikaa välillämme
en unhoittanut ole
   silmiesi kirkkautta
      sylisi turvaa
kun yhdessä tanssimme
         hetkien hurmaa.

Onnea nimipäivänäsi.

-harri