Piiras - Runopuhelin

   Viikko 51 
 
   ma 17.12. - su 23.12.2007



19.12.2007
Päätäni roikotan

Minä lepään ja roikotan päätäni taa,
...ja runoja pulppuaa.

Pitikö päätä vatkata,
ett' sanat seinistä irtoais',
että kielen kannat uusiin sanoihin kirpoais',

vai luovuusko uus'
minut väsyneen valtas',
mieleni vallattomuus, kun päätäni roikotin,
kaikkea hetken nurin päin katselin.  (ks. asentohuimaus)

Jo lentävät sanani vapaitten lintuin lailla,
parvina kurvailevat ain kaukaisilla mailla,
menneissä ja tulevissa,
ja ajatuksissa jouluisissa.

Jo lentävät taas mun huoleni perään,
pää sanoja täynnä aamulla herään,

yks' porrasko hiljaisuuden kautta,
yks' porrasko noustu taas,
kuinka kuljinkaan hetken niin yksinäin,
oli mieleni synkeä, maass'.

Sanat synnytti elämä mi mukanaan vei,
sanat synnytti tuleva joulu,
hiljaisuuden tunneli on aina kova koulu.

-päätään roikottava

---

 

20.12.2007 yöllä
Kuoresta kuoreen

Mistähän tämäkin aforismi mun päähäni,
kirjasin työhön kävellessä,
kadulla aloitin,
porraskäytävässä,
perillä pöydän ääressä viel' pari sanaa,
silmin pyörein tää mies kirjoittamaansa tavaa:

Olenko ymmärtänyt jotain väärin,
josko nöyryys ei olekaan se oikea tie, vaan ylpeys,

...minä tiedän,
ylpeyden perään lankeemus,

mutt' nöyryys on kuin jokapäiväinen lankeemus,
ylpeyden perään kerran vasta,
siihen asti elo, tiedä vaikka kuinka onnekasta.

Ja kuka sen on keksinyt, että nöyryys ois suurikin hyve,
kun tuntuu ettei se ainakaan tässä ajassa
kovin hyvin miestä pue.

-

Nii'n, oisinko lie riittävästi saanut
tuosta nöyryyden tavoittelusta,
nöyristelystä ja sen yrittelystä,
kun kuitenkin saan itseni ain hetkin kiinni ylpeydestä.

Jospa oisinkin oikein kunnolla ylpeä,
itsestäni,
sanoistani,
teoistani,
ja katsoisin, miten se minua vie,
kun ihan perseestä näkyy olevan tää nöyristelyn tie,
joka ei vie minua minnekään,

...kasvattaa kyllä,
mutta ei saavuta tavoitetta,
vaikka viekin sitä kohti,

tätä mies taas yön hiljaisina hetkinään
itsekseen pohti,

...mikähän minut tähän asiaan oikein johti.

-

Ja mä vieläkin valvon taas yksinäistä yötä
ja mietin, mitä minulle tapahtuu,
mies kuin kuorestaan vapautuu,

sanojen virta kuumana,
kuin laavana,
ja mieli sanoihin ja tekoihin rohkeana,

ja tuo nöyryys,
min taistelin kuin hetkessä pois,
toivottavasti se väärällä tavalla
ois nyt elämästäni pois,

ja ylpeys min luulen kimppuuni käyneen,
nostais mut lentoon sanojeni kanssa,

ylpeys näyttää olevan samaa kuin toimia rohkeana,
ja edelleen sen kautta vapaana.

Ja mietin, mitä minulle tapahtuu,
mies kuin kuorestaan vapautuu,

sanojen virta kuumana,
kuin laavana,
ja mieli sanoihin ja tekoihin rohkeana.

-öinen pohtija

---


20.12.2007 yöllä
Naisen ja miehen ero

"Minä voisin kuolla lasteni puolesta",
sanoit sinä nainen, ja jatkoit,
"vaan elää en heidän puolestaan voi,
jokaisella oma elämä elettävänä."

En epäile,
se on sitä äidinrakkautta.

Minä mies ajattelen,
minä en kuolisi heidän tähtensä,
minullakin oma elämä
elettävänä niin kuin heillä,

mutta kodin ja isänmaan puolesta kyllä,
...onkos se sama asia?

...vaiko, saatana,
tästä et kyllä tule,
olen sua vastassa,
ja kaikki nää mun kaverit kanss',
eilen veit perkele kymmenen parasta,
haudon vielä kostoa…

-öinen ajattelija

---


18.12.2007
Kello jo neljä

Mä valvon yötä,
en tiedä miksi,
kiihkeä mieli,

rytmini sekaisin
yöunet lyhyitä,
päivisin napsin voimia
pikku nokosista.

Nyt valvon seurausta illan unista,
kello yli kolme,
kolmelta nousin,
otin paukun,
...pakko, että rauhoittuisin,
jospa vapauttaisi ajatukseni
pomosta ja sen saarnoista,
runoista ja naisista,
kaikesta ees hetkiseksi.

Luen pari runoa,
en omia, toisten,
jollekin nauran,
jonkin ohitan, käsittämättömän.

Kädet ristin rintani päälle, rauhoittaa,
kädet ristin munilleni,
jomottavat kun jalkoja paleltaa.

Yritän nukkua…

Tämän vielä, taas ylös nousen ja kirjoitan,
edeltäneiden kymmenen jälkeen.

Jospa nyt nukkuisin, kello jo neljä,
olen yksin,

onneksi yksin,
ei kukaan kestäisi tällaista hyppijää,
tällaista huokailijaa,
tällaista... mukamas runoilijaa,

ja kattia kans'.

-harri

---



18.12.2007
Yöt päin persettä

Päin persettä menevät mun yöni,
yritän runoilla
ja jaksaa tehdä työni.

Viime yökin sitä samaa päin,
kun nainen rinnallani selkänsä käänsi,
halusi niin päin mun tulla,

aikamoista tää elämä minulla,
runoilijan plantulla.

-harri

---

 

21.12.2007
Joulupukki sai kenkää

Joulupukki sai kenkää,
muori henkää:

"Siitäs sai, ukko mokoma,
kun aina vain niitä ikuisia runoja",

muori alkoi jo juonia punoa,
mistä uusi pukki,
kun runoilevalla luistaa niin huonosti suksi.

"Vaan, oli sillä kuitenkin", muistelee nyt muori,
"oli sillä lempeät silmät,
ja kosketus hellä,
ain iloinen mieli,
mutt' ihan liikaa, ihan liikaa,
tahtoi tyttöjä lähennellä,

...oishan sitä kiva vielä vähän silitellä".

-harri

--- 

 

21.12.2007
Hiljainen Joulu

Artzi-virus tarttunut,
ihmistä kasvattanut,

ohjeita jakaa,
vaan ei saarnaa.

Arton tyttö ain vuosien takaa,
läheistään aina rakastaa.

Joulu,
ajatuksia monenlaisia,
muistoja kaukaisia,

kaipauksia mit matkalle jäi,
rinnalla moni ystävä…
kyynel silmäkulmassa välkähtäi,

vaan muista, ystäväin,
mökissään yksin ystäväsi,
sinua muistan,
vietän jouluiltaa yksinäin.

-harri

--- 

 

21.12.2007
Mieli ja muistot rinnalla

Vaikka sanat Hyvän Joulun sanomatta jäi,
mieli ja muistot rinnalla käi.

Elän joulua mökissäni,
muistan Sinua
ja yhteisiä elomme matkoja.

Uskon, ajatus Sinut tavoitti,
jotenkin muistutti.

Mattimyöhäinen nyt ajoissa

Hyvää Uutta Vuotta toivotti.

-harri

--- 

 

21.12.2007
Joulun verkko

Lempeä halaus,
hellä katse, kosketus,
ajatus puolesta toisen,
toivomus elämän suurenmoisen.

Rakkaus sisäinen selittämätön,
toinen kaukainen tavoittamaton,

vaan Joulu,
langat yhteen sitoo,
verkon kutoo,
muistot kaikki yhteen punoo,

ystävät, kaukaisetkin, muistoissa käyvät,
ovat hetken läsnä,

...jouluiltana kostea silmä.

-harri

--- 

 

21.12.2007
Rakennettiin yhteinen joulu

Ette usko,
kuinka monta kertaa
on ajatus rinnallanne käynyt,

miten moni kaipaus...,
teidät muistoissani nähnyt.

Osa minusta on edelleen täällä,
suloisten keskellä.

Ja Joulun, sen muistan,

kun viime vuonna koko viikko juhlaa vietettiin,
rakennettiin yhteinen joulu joka päivä,

se oli elämäni ihana koulu,
oppia ihmisiä ja oppia elämää,
sydän muistoissani taas Jouluna värähtää.

-harri

--- 

 

21.12.2007
Joulun poika

Paimenia kedolla
kaitsemassa lampaita,
syntyi lapsi tallissa
ensimmäisenä jouluna.

Satu todeksi muuttui,
syntyi poika,

katsoo pienin silmin aikaa uutta,
viel' sumuista tulevaisuutta.

Hyvää Joulua joulun pojalle
ja ympärillään oleville paimenille.

-harri

---

 

20.12.2007
Joulukonsertissa

Tuli joulu lähemmäksi,
sävel tunteen toi,
joululaulut soi.

Sisältä kaivoi menneen muistot,
uutta päälle puki,
joulu kauniimmin ain mielissämme kuki.

-harri

--- 

 

19.12.2007
Joulun säde

Hiljaisuus,
kuuntelen,...
mitä on tämä joulu meille,
paimenista kaukaisille.

Kun enkelit ei laula Hoosiannaa,
eivät lupaa pelastuksen sanomaa kedolla
miss' pieniä lampaita.

Vai, onko sanoma voimassa vielä,
ovatko lampaat kedolla kera paimenten väriseväin,
leijuuko yllämme enkelten parvi siipiään räpyttäin.

Laulavatko vielä kunniaa Joulun lapselle,
maailmalle, pelastajalle.

Kuuntelemme Joulun sanomaa,
kuuntelemme kaunista satua,
moni kulkee yksinäistä katua ja ajattelee:
miks' sanoma niin kaukana.

Vaan, yks' tihku kaukaisen maan,
yks' säde pienikin vain,
ajatus,
laulu jouluinen,
toi kaukaisen tervehdyksen.

Se säde kiireenkin keskeen,
juhlaan, juominkiin,
yksinäiseen hiljaiseen sydämeen,
löysi sisältä pinnan mihin tarttua sai,
lämpeni sanasta kaukaisen, tulevain,
…hetken levon ja rauhan ihminen sai.

-harri

--- 

 

Joulukorttirunoja

On Jouluja paljon,
sa muistatko ne,

läpi kaukaisen Karjalan,
elon pitkän historian,
ihanien muistojen,
…yksinäisten hetkien,

muistoissa kaikki on läsnä,
myös Joulussa tässä.

-harri

--- 


Ihminen rinnalla onnea tuo,
Joulu onnen viel' kauniimmaksi luo,
ihminen,
ja sydämen onni,
jokapäiväisen Joulun suo.

-harri

--- 

 


Hautausmaalla
Muistojen liekki

Muistojen liekki kauniina palaa,
sydän rinnalleen ain halaa,

liekki pieni,
sielun sisäistä hehkua,
taivaan tähti,
kaukaista huokausta,

katoamatonta rakkautta
pienet liekit kuvaa,
...poskella kyynel muistaa.

-harri

---

 

Joulu kutsuu muistot esiin,
silmiin kyyneleitä.

Tuoksut, valot,
silmät kirkkaat kyyneleiset,
ympärillä enkeleitä.
                                            -harri

---

 

Joulu on muistoja yhteisiä,
läheisiä ja kaukaisia,
mielissä säilyviä rakkaita.

Minä muistan,
minä muistan, kuinka olit sinä siinä,
vierellä,
elettiin joulun lämpöä.
                                            -harri

---

Elän joulua kuin elin ma ennen,
aika mennyt kuin ohimennen,

puuttuu moni,
joku juuri rinnalta lähti,
hän tuo, ...tuo tuolla,
tuo kirkas välkkyvä jouluinen taivaan tähti.
                                            -harri

---

 

Ei ole hän kaukana,
vaik' onkin poissa,
Jouluna niin monissa ihanissa muistoissa.

Hän siinä kulkee,
istuu vierellä,
kuin istui silloin yhteisellä tiellä.
                                            -harri

---

 

Minä kuljin muistojen teitä,
kun sinulle korttia kirjoitin,

kaukaiset päivät,
kaukaiset vuodet,
menneet päivät
ja monet huolet,

Joulu tuo muistoihin Sinut,
ja elon onnelliset puolet.
                                            -harri

---

Minä muistan Sinua,
Joulu tuo Sinut aina lähemmäksi minua.

Vaikka elo olisikin kaukana,
monissa arjen askareissa,

on sydän lämmin lähellä,
...olet minulle tärkeä.
                                            -harri

---

 

Ei sydän ole kaukana,
vaikka silmä ei nää,
sisäinen tunne
on elämässä tärkeää.

Vaik' silmän alla ois aamusta iltaan,
sisäinen yhteys
sydämiä yhdistävään siltaan kasvaa muualla,
...jossain ihan muualla,
yhteisen elämän juurella.
                                            -harri

---

Joulun valot kimmeltää,
sydäntä, oi sydäntä, niin lämmittää.
Muistot mieleen nousta voi,
Joulu, Joulu, ne taas lähelle toi.
                                            -harri

---

Joulun aika ihana,
joskus mieltä raastava,
mennyt pois on ihminen rakas,
Joulu hänet hetkeksi toi vierelle takas.
                                            -harri

---

 

Katso, tähti loistaa taivainen,
kuusi kimmeltää tuoksuinen,
kellot soi, laulut kaikaa,
eletään taas hellää aikaa,
hetken ihanaa Joulun taikaa.
                                            -harri

---

 

Soi laulu enkelten,
sulaa kiire sydänten,
astuu sisään Joulun henki,
yhden hetken,
tään muistojen hetken,
en ole työni renki.
Oi tule, sinä Rauhan ihana henki.
                                            -harri

---

 

Soi laulut lapsosten,
laulaa mielet aikuisten,
kiireen jälkeen taas levätä saa,
Joulun satu koskettaa,
hetkisen on rauha maass',
...kuljen muistojeni kultahaas.
                                            -harri

---

 

Sydän levoton kuulee Joulun sävelmän,
silmä näkee valot katujen välkkyvän,
...näen Joulun lähestyvän.

Se riisuu mieleni kiireestä,
sanoo: "Katso lähellä olevaa ihmistä,
hän on sinulle tärkeä."

Ole hetki ihan, ihan lähellä,
ole Jouluna hellä.
                                            -harri

---

 

17.12.2007
Joulun nalle

Joulun nalle,
oletko malttamaton pussisi kanssa,
peuhaat pienen pennun lailla,
intoa kaikkialla,
lakkikin kallella,

etkö jaksa odottaa,
tulee se joulu, tulee se,
lepäile vain rauhassa ja katsele,
muutama päivän vielä,
on se siellä,
viikon lopulla,
sitten saat nauttia.

Muista nalle pieni,
odotus on aina parasta,
ihana kun se on ovella,
kun justiin on joulu sisälle tulla,
silloin on paras hetki sulla.

Yks' ilta vain,
yks' muutamien tuntien humahdus,
ruuan tuoksu, kynttilän sauhahdus,
lahjan avaus,
...ja se oli siinä, se pienen joulu,
alkaa uusi, vuoden kestävä odotuksen koulu.

Nauti nalle,
kaikki on edessä vielä,
on se siellä,
sitten pidän sinua sylissä ja sulle laulan,
rapsutan alta kaulan.

-harri

--- 


17.12.2007
Runoilija

Runoilija,
muotonsa iloinen ja naurava,
sisällään unelma,
olla kerran ihan oikea runoilija.

Vakoja otsalla,
niitä kuva ei paljasta,
vaan jokaisesta elon huokauksesta uurteita,
uurteista sanoja,
elämä synnyttää runoja.

Otsansa paljas,
siihen kättänsä nojannut,
hiuksensa pois kulunut,
vaan jokainen hierottu käsi otsaa vasten,
jokainen hius hiljaisesti irronnut,
runo hiuksista varissut,
paperiin painunut,

joskus ilosta hytkyen sanat nopsaan lensi,
joskus kyynel musteen sotki,
elämä mielen jonnekin kauas kuljetti,
syvän tunteen toi kyynel julki.

-unelma

---