22.10.2007
Unien valtakunnassa

Unien valtakunnassa minulla on kaikki,
asunto ihana, taiteilijalle sopiva,
sanojeni unelma,

ja rahaa, …sitä ei puutu,
sen viime yönä kokea sain,
päävoitto arvonnasta,
aseman automaatista.

Paksu nippu kahisevaa,
pomppasi syliini koneesta,
kuljin onnellisena rahatukko taskussa ja mietin,
mitä kaikkea sillä tekisin,
mitkä ongelmani voitolla ratkaisisin.

En kertonut kelleen, yks' ystävä vain,
näki kaiken mun rinnallain.

Aamulla harmissain hereille havahduin,
unesta arjen todellisuuteen palauduin ja tajusin,
olin hetken onnellisin.

Nyt aamukahvipöydässä,
ihanien muistojen äärellä runoa hiljalleen kirjaan,
ja ajattelen,

mitä tarkoittaa tuo kaikki, mit huolet karkottavat,
mitä tarkoittaa asunto, tila niin ihana,
siihen mahtui koko eloni ja tää unelma,

mitä rahanippu merkittävä,
sen omistaminen ois tällä hetkellä tärkeä.

Ovatko sisäiseni haaveita vain,
vaiko enteitä tulevain,

tuovatko ratkaisun huolieni päiviin,
vaiko jotain sisäistä kasvua vain,

lennänkö vaikk' onneni pilviin
tällä oudolla matkallain.

Mitä sanot siihen sinä, sulkani kaunoisin,
min maasta löysin kotiin tullessain.

-Tulinhan minä kertomaan sinulle,
vastauksia unille ja unelmille.

Sulkain maa on rinnan unien maan,
siellä toinen toistaan tavoittaa,

siell' kepeys, asiain vallaton kulku,
unelmien ja mielikuvien,
haaveiden ja tulevain
ymmärrys toisin kulkee kuin maassa,
ei ole eessään sulku.

Talosi kaunoinen, huoneesi ihana ja taiteita täynnä
se on sinun unelma,

siell' elät jo, vaikka et sitä nähdä saata,
kulkea, vaan et kosketella.

Se on sinun ympärilläsi, et sitä nää,
eläthän silmin nähtävää elämää.

Unessa, kun silmäsi kiinni saa,
avautuu maailma, joka on sinun sisäisesi unelmaa,

ne kulkevat molemmat ympärilläsi,
näet vain toisen, tään arjen,
yöllä mielesi näkymätöntä tavoittaa.

Ja tämä raha,
se kuvaa palkintoa,
se yllättäen eteesi tulee kuin sattuma,
kuitenkin oikeassa ajassa ja paikassa.

Se huolesi poistaa hetkiseksi taskuasi polttaen,
ajatuksesi siihen supistaen,
saat kokea onnettoman rikkauden.

-Voi sinua sulka, min kirjoitat,
eikö täytykään mun unelma,
leipä leveä, elo keveä…

-Ei sen mukaan kasva tää taiteen tie,
seass' leveän ja keveän,

pien puute on kuitenkin ihana,
pitää sinut aisoissa,
ja elämä rakastaa
vaatimatonta taiteilijaa.

-harri

---