Vanha Piiras


Sanoja elämän eri tilanteisiin

Työelämä

14.2.2001
Toisilla työtä vaan sinulla ei

Oletko siitä onneton.

Älä ole, sillä katso, on sinullakin työtä ja tekemistä kun vain katsot vielä ympärillesi.

Tämä hetki on sinulle annettu - asioittesi kuntoon laittamiseksi ja levoksi itsellesi.

Ehkäpä olitkin todellisen levon tarpeessa, vaikka et itse sitä edes nähnyt.

Mutta yritä nyt kuitenkin levätä, sillä muutoin käytät tämänkin saamasi lepohetken väärin.

Jännität edelleen sitä samaa jännitystä, josta sinut tähän hetkeen vapautettiin. Toisella asialla vain.

Nyt jännität sitä, kun sinulla ei ole sitä, mistä ennen jännitit.

Jätä nyt huolehtiminen.

Muuta asennettasi iloisemmaksi ja ota tämä saatuna lepohetkenä.

Äläkä katso toisia, niitä jotka nyt työssään jännittävät ja siinä väsyvät.

Kyllä sinäkin taas sinne ehdit - muiden kanssa jännittämään.

Mutta nyt - nauti hetki levostasi, jonka saanut olet - ja jota pian taas kaipaat, kun se ohi on.

22.1.2001
Joko löysit uuden idean

Joko löysit uuden idean, mistä voit lähteä elämäsi sisältöä rakentamaan.

Se ei tule heti, mutta aina se tulee ajallaan, sillä ajalla, kun oikea aika on.

Ei ideoita voi kuin pakottaa. Pakottamalla pyörii oman pään ajatukset.

Anna sen idean nousta syvältä itsestäsi. Jostain piilosta. Syvempien haaveiden sopukoista - et edes tiedä, mistä se tuli.

Ehkä joku ympäristössäsi auttaa sen alkuun. Joku, joka näkee enemmän - sinusta enemmän kuin sinä itse näet - tai uskallat uskoa, vaatimaton ja hieman ujo kun kuitenkin olet.

Mutta katso, sinä tunnet sen ajatuksen nousun. Se valtaa mielesi kuin hyökyaalto. Se ajaa ylitsesi.

Et pääse siitä eroon - et päivällä, et yöllä. Aina se kuin jyllää ja mietit - vaikka et juuri nyt haluaisikaan - sen ratkaisuja ja tavoitteita. Sen sopivuutta itseesi.

Innostut yhä enemmän. Samalla pelko lisääntyy - mitä tästä voi seurata. Se alkaa jännittää.

Mutta anna mennä vain. Siitä nähtävästi tulee hyvä - todella hyvä. Se vaatii vain kypsyttelyä, mutta kasvaa koko ajan.

Se saa vähin erin muodon, ja alat tunnistaa siinä itsesi. Näet oman paikkasi ideassasi - suunnitelmassasi - elämän uudessa sisällössä. Jos niin haluat.

Ei se turhaan ole mieleesi noussut - tai autettu nousemaan. Sinua varten se on - palvelemaan itseäsi - ehkäpä myös muitakin - monesti muitakin.

Älä kadehdi pienten alkujen päivää.

Kaikki alkaa jostain - yleensä ihan pienestä - pienestä ajatuksen juuresta.

Kun se saa ravintoa - ajatuksiasi - aikaasi - se alkaa kasvaa.

Ja mitä siitä kasvun kautta tulee. Siitä tulee puu, suuri puu, joka kantaa kaunista hedelmää ja näkyy ympäristöön.

Se pieni juuren pätkä ei vielä näy, - mutta se ON.
 
 

20.1.2001
Työtä odotellessa - uuden kynnyksellä

Olet uuden edessä - uuden elämän vaiheen edessä. Vanha on jäänyt taa, uusi on edessäsi.

Todellakin, se uusi on edessäsi.

Mikä uusi?

Uusi se joka tapauksessa on. Ei se ole sitä vanhaa, mikä nyt on jo jäänyt taa.

Katso, ajattele asiaa niin.

Olet uuden kynnyksellä. Mutta mitä se uusi on?

Sinulle uutta joka tapauksessa. Ethän ole niitä päiviä vielä elänyt - aloittanut. Ne ovat juuri tulossa.

Mitä teet niillä uusilla päivilläsi. Nehän ovat täynnä uusia mahdollisuuksia.

Niiden ei tarvitse sisältää samaa mitä jo taakse on jäänyt.

Haluatko sitä samaa - vai haluatko uutta, muutosta siihen menneeseen.

Turvallisuudentunteesi etsii sitä vanhaa, mielesi etsisi mieluusti sitä uutta, joka muuttaisi elämän suuntaa.

Katso ja puntaroi tilanteesi nyt tarkoin. Menetkö vanhan mukaan, vai heittäydytkö johonkin uuteen. On sekin mahdollista.

Ellei ihan heti, niin pian - pienen pohdiskelun ja asian kasvamisen kautta. Sen mielessäsi kasvamisen kautta.

Anna ensin unelmille - ajatuksillesi siivet ja tartu siihen jo - mielessäsi. Siten se on jo kuin lähelläsi, vaikka sitä ei todellisuudessa olekaan.

Mutta se todellisuus tulee sinua kohti, kun käyt sitä rakentamaan - ensin mielessäsi - sitten enemmän ajatuksissa, paperilla, pian jo puheissasikin.

Pian kuin olet jo siellä, vaikka mitään ei näy. Ei näy ulos. Mutta sinussa se näkyy. Puheissasi, ajatuksissasi, olemuksessasi. Kaikessa mitä teet.

Ikään kuin koko ajan kulkisit sitä kohti - vaikka mitään ei näy.

Näin se sinut valtaa, pala palalta, askel askelelta - ja -

yht'äkkiä se on edessäsi.

Sitten vain tartut siihen. Otat sen kuin vanhan tutun - tervehdit ja huomaat, emmekös me ole tavanneet jossain aikaisemmin.

Todellakin - eikö me ollakin.
 
 

19.1.2001
Olenko menestynyt 

On olemassa menestystä ja menestystä.

On ajassa menestystä ja elämässä - elämän mukaista menestystä.

Toinen menestyy ajassa ajan ehdoilla, toinen menestyy elämässä, elämän ehdoilla.

Mitä eroa siinä on?

Elämässä menestyminen on suurempi, sillä silloin olet menestynyt siinä, mitä todella haluat tehdä - mitä haluat olla.

Toinen menestyminen on arvojen, maailman arvojen mukaista menestystä. Elämä antaa kaikkea hyvää, mutta sisäinen olo on tyhjä. Elämä ei annakaan tyydytystä, vaikka ulkoinen menestys on näkyvää.

Kumpaa sitten tulisi tavoitella?

Elämän menestystä tietenkin, sillä se palkitsee kokonaisvaltaisesti.

Maailman menestys - se ulkoinen menestys, antaa paljon maallista hyvää, mutta sisällinen olemus jää tyhjäksi. Ei tule täyttä tyydytystä, vaikka kaikki näyttää hyvältä - itselle ja muille.

Elämän menestyksen päässä on onni  ja tyytyväisyys tehdystä työstä.

Toisessa on ikuinen kaipuu siihen, mitä todella olisin halunnut tehdä.

Valitse niistä sitten - jos valitset.

Mutta miten valitset. Sisäisen äänesi mukaan, vaiko ulkoisen kimalluksen mukaan.

Siinä se elämän vaikeus onkin. Väärän valinnan huomaa aikanaan, vielä silloin, kun jotain on tehtävissä, jotta se sisäinenkin tyydyttyisi.

Ei ole hyvä elää ellei sisäiset toiveet täyty. Elämä on silloin raskaampaa.

Elettyä se tulee niinkin.