Vanha Piiras

Sanoja elämän eri tilanteisiin

Ihastumisesta

Ihastuksessa on voima  (20.8.2002)

Ihastuksen tuomassa voimassa on maailmaa paljon rakennettu.

On sankaritekoja tehty – on tyhmyyksiäkin.

On elämää muutettu kuin kerta heitolla – kaikki uusiks’.

Mutta on siinä voima, joka antaa suunnan kaikelle tuolle – ja kuin tarkoituksen – vaikka kyseessä olikin vain viaton ihastuminen.

Mikä ihme siinä on – siinä tunteessa. Sitä etsitään ja sen perään itketään.

Oi ihminen sinua – sinä yksinäinen.

Ihastuminen on ihana asia  (19.8.2002)

Siinä kaikki muu kuin menettää merkityksensä.

Mutta ihastuksella on myös toinenkin puolensa. Se vie voimia, kuluttaa energiaa. Sitouttaa pian ja vie aikaa, sitä aikaa minkä muutoin olisit käyttänyt toisin.

Se muuttaa pian elämän juoksua ja rakentaa kaiken uudelleen.

Antaa uuden elämän, uudet suunnitelmat, uudet haaveet.

Ihastus on ihana asia – mutta niin kuluttava ja pian kaiken muuttava.

Laskeako pitäisi kustannukset.

Ihastuksesta  (18.8.2002)

…jota monesti rakkaudeksi kutsutaan. Olen rakastunut, sanotaan.

Todellisuudessa olet korviasi myöten ihastunut. Ihastunut toiseen ihmiseen, hänen piirteisiinsä,  puheeseensa, liikkeisiinsä.

Tai sitten olet ihastunut siihen ihanaan ihastumisen tunteeseen ja siihen haavekuvaan, jonka ihastus synnyttää.

Tutki sitten tuota mihin kaikkeen olet ihastunut, mutta tärkeintä on se ihana tunne – olen ihastunut – olen rakastunut.

Se on suuri asia, älä sitä lainkaan vähättele.

Et näe, et tiedä, miten suuria voimia tuohon pieneen tunteeseen mahtuu ja sisältyy. Mitä kaikkea tuo tunne saa ihmisessä aikaan.

Se parantaa hetkessä monet vammat.

Se poistaa hetkessä monet ikävät muistot.

Se tuo hetkessä pään täydeltä uusia unelmia.

Se tuo ihania kosketuksia ja suuhusi uusia, ennen puhumattomia uusia sanoja.

Se herkistää sinut kaikelle kauneudelle. Laulut puhuvat juuri sinulle. Luonto kukkii ja tuoksuu aivan toisin kuin eilen.

Kaikki on hetkessä toisin – koko elämä on ihan eri näköinen.

Ikävät, kaikki murheet, ovat hetkessä poissa – mihin ne menivät – katosivat.

Ihastus söi ne – ei, ne peittyivät sen alle.

Se oli kuin pumpulipeitto kaiken sen vanhan raskaan päälle.

Siellä ne ovat ihanan pehmeän alla – kuin olemattomissa.

Voi ihminen – sinä pieni.

Etsi ihastus, anna sille sijaa, se hoitaa sinua – ainakin hetken.

Tosin – tuleehan se arki taas senkin jälkeen, mutta silloin et ole enää entisesi, se sama.

Olet oppinut jotain – olet vahvempi ja yhtä kokemusta rikkaampi – myös yhtä surua rikkaampi.

Mutta olet kasvanut ihmisenä, ja se on suurta.

Ihastus siis myös kasvattaa sinua – opettaa hellyyttä, ymmärrystä ja toisen tunteiden kunnioittamista – eli rakkautta toiseen ihmiseen – ja sehän on todella suurta.

Anna maailman olla avoin itsellesi – elä ja nauti.