Wanha Piiras    vuosilta 2000-2003


          

 

Runoja ja ajatelmia
 

Tervehdys vanhukselle

Elämän ehtoon ihanuutta ja päiviä elon maistelua.

 On kevät taas,
ties monennenko kerran.

---

 

Auta, Armas,
päiväni kuluvat.

Elämä jatkuu, 
ihanaa. 

Sisälläni minä kuitenkin nautin.

  ---

 

Olen luonasi aina, sanoo ystäväsi, jonka sinä tunnet hyvin.

  ---

 

On taas merkkipäiväni.
Monesko, en tiedä, en välitä.

 Nautin kuitenkin jokaisesta hetkestäni.

---

 

Elämä tarjoaa aina uutta. Illallakin. 
Ja illan jälkeen tulee taas aamu.

Ihanaa. 
Minä elän.

---

 

Suloista on päiviä katsella aina vaan. 

Samanlaisilta näyttävät, vaan uusia ovat kuitenkin aina.
Uusia ja ihania.

Kiitos niistä.
Kiitos Sinulle.

---

 

On taas päästy merkkipäivään suloiseen. 
Rakkaat ympärillä. Heistä nautin. 

Nautin yksinkin, vaikka sitä ei aina huomata. 

Olen onnellinen.

---

 

 

Monissa paineissa

Mitä ihmettä haluaisin.

Mikä minuun istuisi.
 

Mistä saisin tyydytyksen.

Mitä haluaisin tehdä.
 

Miksi haluaisin tulla.

Mikä haluaisin olla.
 

Voi, mistä sen tietäisin.

Mihin varmuudella pystyisin.
 
 

Herkkäuskoinen

Nuorena olin "uskovainen" - uskoin herkästi kaiken.

Tyttö kertoi tarinansa - itkin surua jota kuvasi.

Valhetta kertoi - minä uskoin.

Häpesin - olin pelle.
 
 

Toisen surusta

Luin surusta - toisen surusta.

Isän odotukset eivät täyttyneet - minä olin poika.

Poika odotti isältä - isä ei antanut. Sitä huomiota, kiitosta, kunniaa.

Löi lyötyä.

Raskas pala kumpaisellekin. Ei lepoa kummallakaan.

Isällä ehkä, nyt oman käden kautta. Mistä sen tiedän.

Minulla ei vieläkään.
 
 

Pyri ystävyyteen

Pyri ystävyyteen - älä rakkauteen.

Rakkaus kuitenkin kuolee, kuihtuu pois.

Ystävyys säilyy.
 
 

Olen vapaa

Olen vapaa

            kulkemaan, seuraamaan,

            työtä hakemaan, työtä tekemään.

Olen vapaa

            elämään, kuolemaan,

            kaiken näkemään, mikä eteen annetaan.

Olen vapaa

            olemaan, tekemään,

            suunnittelemaan.

Olen vapaa

            alkamaan taas kerran alusta,

            vapaa kasvamaan.
 
 

Mökin rauhaan talvi-iltana (6.1.2001)

Mökille nyt tultu on,

            rauhaan, lepoon, maailman.

Ensin pienet kynttilät,

            nuo uudet valot ihanat.

Sitten lämpö kamiinan,

            lämmön antaa rauhaisan.

Ensi juoma suloinen -

            sanat aukee räiskyen.
 
 

Matkalla Karjalaan

Joukko Karjalaan taas matkustaa,

            eloa mennyttä nyt katsomaan.

Monet kauniit muistot nää,

            vei elon päivät mennessään.

Mut' uusi matka Karjalaan,

            eloon kauniit muistot hengittää.
 
 

Kuin roska kynnen alusen

Roska kynnen alusen,

            kertoo elost' ihmisen.

Mihin lienee tarttunut,

            siitä jälki jäänyt on.

Mut' niin kuin muisto ihmisen,

            on roska kynnen alusen.
 
 

Yhteistä on elo tää

Yhteistä on elo tää,

           vaik' elämä niin särkyvää.

Päivät vievät mennessään,

           ilot, murheet, määränpäät.

Mutta missä lepo lie,

           sinne päivät tulevat vie.
 
 

Lämmin sauna

Lämmin sauna on kuin hyvä ystävä.

Väsymätön, lämmittää, sielun virvoittaa. Ruumiin raikastaa.

Sauna on kuin ystävä hyvä - ei vaadi, antaa vaan.
 
 

Öljylamppu

Öljylamppu, valo tää

           ilon antaa, lämmittää.

Elo on kuin lamppu tää,

           ajan loistaa - sitten jää.