Pienenkin kosketuksen voima

Vaikka kuinka ois itseänsä hyvänä pitänyt,
ajatellut siinä jotain toista,
unelmaa, tai mennyttä niin suurenmoista,

niin, yksi kosketus hellä toisen ihmisen,
yks' hipaisu kuuman vartalon,
vain alku lemmen retken,

on enemmän kuin yksinäinen kaipaava hetki,
jonka muiston tai kuvan äärellä vietti,
onnen täyttymystä yksinänsä mietti.

-harri

--- 

Mies, sinulla on aikoja

Mies, sinullakin on aikoja ja aikoja.
Sinulla on tapoja, on naisia,
kaikki erilaisia.

Voivatko tekosi olla jokaiselle samanlaisia.

Eikö kaikkeen sun voimaasi myös nainen vaikuta,
eikö kauneutensa ulkoinen,
piilossa oleva sisäinen,
sanansa lausutut,
silmänsä sinuun liimatut.

Eikö kaikki vaikuta sinuun miten sinä elät ja olet,
onnessasi iloitset,
tai kiukussasi jalkaa polet.

Jos olitkin sinä yhden kanssa taitava,
elämän kaiken antava,
toisen kanssa elo jo toisin kulkee,
toisin sanoin, toisin ottein sun kaipaava sylisi
hänet syliinsä sulkee.

Ja toinen elää siin' sylissäs eri lailla kuin edellinen,
se niin kovasti herttainen ja lämpöinen.

Uus on uus,
ihan uudenlainen tuttavuus.

Kehosi muistaa vaikk' ei ajatteliskaan,
sinun mieleesi muistot piirtyneet,
hellät hetket tallentuneet.

Niitä kaikkia kannat sinä mukanasi,
olet kuin muistojesi summa,
onko se sitten kumma,
jos hetken kestää sun uuden kanssa alkuun päästä,
ja kehosi muistoinen ei sinua aina helpolla päästä,

muistot ihanat eivät sinua säästä,
eivät heti viel' kaipaavaa vapaaksi päästä.

Tää muista ain', poikanen,
olet vain herkkä ihminen,

et koneeksi muutu kuitenkaan,
et tunteettomaksi, rakkaudettomaksi,
vaan yhä kasvavaksi,
elämää ain' uusin kokevaksi,
kauniimmaksi.

-kasvava

--- 

Ihmisen toive rakkauden

Ihmisen toive rakkauden,
on löytää ihminen joka särkee sydämen.

…Ja sitten hän särkee sen,
tekee toisesta onnettoman, onnellisen.

Tavata ihminen jolla on tuo särkemisen voima,
hän on juuri se oikea jota etsinyt oon.
Kaikki muu jää vierellään varjoon.

Etsi siis se ihminen, joka rikkoo sun sydämen,
sillä ilman sydäntä vuotavaa,
ei ole elämää rakastavaa.

-harri

--- 

Se oikea Viagra

Pitää olla tarve sisäinen täyttää hinku ulkoinen.
Ellei ole tarvetta sisällään, turha on kiusata ulkoistaan.

-

Tään vast' voi ymmärtää ihminen,
min ulkoinen hinku on pois, tai täys,
ja tulee aktiin pyssäys.

Sit kiire on kalua kovettamaan,
vaikk' tarve suurempi on sisällään.

Siellä on kaiken alku ja juuri,
siellä on se rakkauden muuri,
se tarve ainoa ja oikea,
täyttyessään onneen kantava:

kun löytää ihminen ihmisen,
kohtaa rakkaan sielun yksinäinen,

siin' on jo kaiken täyttymys,
ulkoinen on vain pulpahdus,
…loppunäytös, tai ilotulitus.

-miäs

--- 

Miehen rakkaus

Miehen tahto naiseen on tahto sisäiseen ihmiseen.

Ellei mies naisen sisäistä ihmistä tavoita,
turha on ulkoisen pyrkimys,
ei yhteinen halu ole avointa.

Miehen ikävä ihmiseen
on avain kaikkeen onneen mi naisen ja miehen välillä on,
ilman sitä kaikki "rakkauden ponnistelu" on onneton.

Kohdata ihminen sisällään,
kohdata nainen kaikkineen,
äitinä, luojana, turvana kadotettuna,
on pohja ja perusta rakkauden,
sen yhteyden mi onnen hetkistä onnellisen suo,
silloin yhteinen ilo tulee mun luo.

-harri

---

Sitä ei nainen tiedä

Sit' ei nainen tiedä, ei ymmärtää taida,
miten nöyryyttävää on miehelle,
ellei naisensa tarpeita täytä,
ei toivettaan onnea saada,
mies,
joka naisen kaikkineen osas' ja ties.

Sit' ei nainen tiedä, miten se sattuu,
kun voima kesken loppuu,
kun halu ois enemmän kuin teot,
jättää kesken kaikki ihana mi sylissä onnea tarjoais,
molemmat taivasten taivaisiin linkoais.

Miten ihana odotus,
miten kaiken hyvän tarkoitus,
miten toisen hellintä ja hyvänä pitäminen,
…ja toinen olikin kuin mikäkin:
pystymätön, hyödytön,
voimaton naisensa edessä,
sylissä kuumassa joka eli rakkautensa huumassa.

Sit' ei nainen ymmärrä miltä se tuntuu,
kun pelko mielen valtaa ja pettymys,
...enkö ollutkaan mies.

Vaan jos nainen muistais:
hän rakasti,
hän tahtoi,
hän halusi naiselleen vain parasta antaa,
elämän ihanassa hetkessä toisen onneen kantaa,
kaiken antaa mitä maailma siinä tarjota voi.

Sitä hän halusi eikä mitään muuta,
antaa rakkauden kauneimmalle täyttymykselle
hurmaavaa suuta.

Ja jos se ei onnistunutkaan,
se häpeä, se pettymys,
toiveen täyttymättömyys, masennus,
…sitä ei nainen tiedä.

Vaan jos hän sen ymmärtää,
antaa anteeksi, ei käännä selkää,
ei herkkää soimaa,
…se antaa miehelle voimaa,

...pettynyt ei rakastaan soimaa.

Jos ymmärrät sen,
näet että se on vain tie,
kasvua rakkauden,
luonteen koetus ja kasvatus,
hetken harmi ja ilon ennustus,
tulevan hyvän toivo ja odotus,

silloin sinä olet kasvanut ja kypsynyt,
miehesi rinnalle yltänyt,
et itsekäs,
vaan yhteisen toiveen ymmärrys on sun mielesi täyttymys.

-harri

--- 

Tunsithan, rakkaani

Tunsithan, rakkaani, käsieni lämmön,
tunnethan sydämeni hehkun joka sinuun jäi.

Näithän silmäni kirkkaat kun sinua katsoin,
näithän miten nautin kaikesta mitä rinnallasi koin.

Enemmänkin olisin vielä tahtonut,
…enemmänkin olla ja rakastaa,
enemmän sinulle antaa,
viel' enemmän sinua onneen kantaa.

-mies

---

Katselin kaunista naista

Katselin naista niin kaunista ja hellää.
vartaloansa norjaa ja muotojansa kauniita.

Miten miehen silmäni ihailivatkaan kauniita kaariaan,
suloisia hartioitaan,
pehmeitä pakaroitaan,
kiinteitä jalkojaan,
vatsaansa niin voimistettua,
vartaloansa jäntevää.

Miten ihailikaan mun miehen silmäni kauneutta nuoren naisen,
kuinka kosketus hyvälle tuntui,
kuinka kaipaus kuin nuoruuden voimaan syttyi mun sisällein,
tunsin… olen onnellinen.

Vaan elämä enemmän on kuin kauneus vain,
kuin muotonsa suloinen,
kasvonsa kauniit,
hiuksensa tuuheat hulmuavat.

Elämä on myös henkeä,
sanoja kauniita,
sisäistä sopusointua,
yhteistä uskoa ja toivoa,
elämän rakentamista,
elämistä tässä ja nyt,
luottamusta ja toivomista,
arvon antamista arvottomalle, ihmiselle pienelle.

Sillä toisen antama arvostus on suurinta mitä elämä voi antaa,
se kasvattaa sisäistä luonnetta,
se kasvattaa kauneutta,
se kasvattaa terveyttä,
kiinnittää elämään ja voimia lisää,
rakentaa yhteyttä kuin kaiken isään.

Kuinka tärkeä onkaan tuo sisäinen,
se tärkeämmäksi kasvaa kuin kaikki ulkoinen,
ja ulkoisen kauneus, se vasta kukkaansa saa,
kun sisäisen yhteys sen kasvattaa,

sitt' kasvaa tuo ulkoinen uuteen ihanaan,
min luottamus toiseen tuoda voi,
silloin herää eloon ihminen myös kuorineen,
kaiken antavine hellyyksineen,

Sitten vasta elämä täyttymyksensä saada voi,
kun sisäinen on yhteen kasvanut,
toinen toisensa sisällään tavoittanut,

silloin puhkeaa kukkaan koko elämän kauneus,
yhteinen vuode, luottamus, anteeksiantamus,
peloton hellyys joka sylin sylihin tuo,
ja molemmat onnen kiihkeästä maljasta ihania hetkiä juo.

Oi, tuo pian tuo kaikki ihana mun luo.

-mies

--- 

Sinä katosit jonnekin

Sinä katosit jonnekin,
jonnekin kauas ihanan hetkemme kesken.

Minä sinua katson... et ole tässä.

Minä olen tässä.

Miksen minä kauas sun kanssasi matkannut.
Miksi jätit minut tänne yksinäni.
Miksi et minua mukaasi ottanut.

En tiedä, en ymmärrä. Olen mies.

Miksi mies ja nainen yhteisen hetken niin toisin kokee,
vaikka yhteys on saumaton,
hetki unohtumaton,
keho irtaantumaton.

Miksi toinen maailmoissa toisissa kulkee,
Toinen toisen vain syliinsä sulkee.

Molemmat tuntee omiaan.
Toinen kauas matkustaa,
Toinen paikallaan ahertaa.

Voi miestä, mikset sinä lennä pilviin.
Miksi naisesi sinne lähti,
on hetkin kuin kaukainen taivaan kirkas tähti.

Sinä kuin kaukoputkella katsot missä hän kiitää.
Minne upeissa tunteissaan sylistäsi liitää.

Voi miestä, sinä onnellinen.
Et onnellasi naistasi tavoita. Hän ihan toisenlainen on.
Tunteikas, iloinen, suruinen jopa onneton,
vaikka kaikki niin ihanaa on.

Sinä vain katsot häntä, olet onnellinen tietenkin.
Onhan sinullakin hyvä olo saavutetusta ilosta, 
upeasta hetken tunteesta.

Kohta hän jostain viereesi palaa,
kyynelsilmin sinua onnessaan halaa.

Rakastaa, rakastaa, rakastaa aina vaan.
Ja ain' enemmän, mitä kauemmas hetkessään taivaltaa.

Ole onnellinen, mies. Sinä hetken suloisen annoit.
Sait rinnallesi rakkaan joka kasvaa sylisi syvyyksiin,
sen hellyyden kyyneliin.

Sinun tehtäväsi, mies, on nainen onneen kantaa,
elämään ihanaan auttaa.

Sitten sinulla on rinnalla ihminen upea.
Sinua silmiin katsova, onnessaan naurava,
sinulle kaiken iloiten antava.

-harri

-

Sinä toivot (nainen)

Sinä toivot, että minä kanssasi tulisin,
lentäisin rinnallasi käsi kädessä.

Pitäisin sinua kiinni ja mennessä halaisin.
Yhdessä itkisimme ja nauraisimme.
Kädet kietoutuis onnemme kauloihin.

Vaan ei, kultaseni, en minä pääse.
Minut kuin sidottu on maahan,
sinut lentämään luotu.
Sinulleko vain voimakkaat tunteet ja lahjat suotu.

Voi rakkaana, älä sure.
Minun iloni tulee sinun ilosi näkemisestä.
Sinun äänesi kuulemisesta kun sinä menet.
Sinun kyynelistäsi kun sinä takaisin tulet.

Siinä on minun onneni,
minun sisäiseni ilo.

Siitä minä nautin ja sinua taas yhä hellemmin halaan.
Kun uudelleen ja uudelleen matkojesi jälkeen syliini palaat.

-

Minä toivon (mies)

Minä toivon, kun sinua katson.
Toivon, että matkassasi olla voisin.
Katsella tähtiä läheltä,
katsella maata kaukaa,
liitää kanssasi ja onnesta laulaa.

Voi miten toivoisinkaan, että lentää osaisin kuten sinäkin.
Vaan liekö minulle suotu niin pienet siivet,
joilla vain hetken rinnallasi räpytän,
ja kaihoten seuraan, kun sinä matkaasi jatkat.

Minä räpyttämään jään.
Pienen hetken ikävään.

Vaan olethan sinä myös tässä.
Minä tunnen sinut, et ole poissa.

Olethan kiinni minussa.
Sinusta kaiken tunnen ja tiedän.
Olen onnellinen.

Älä sure, rakkaani.
En minäkään sure.

Jos vaikka siipeni pienet on lentämään,
ovat silmäni kirkkaat näkemään,
käteni hellät tuntemaan,
huuleni kuumat maistamaan,
nenäni tarkka nuuhkimaan,
korvani herkät kuulemaan,
ihoni hellä tuntemaan.

Olenhan minä tässä.
Yhteistä onneamme elämässä.

-harri

---

16.1.2006
Naisten tähden

Ystäväni, sanoit että naisten tähden.
Naisten tähden me täällä (jumpassa) rehkitään.
Naisten tähden kuntoamme, muotoamme, trimmataan.

Mieshän se naista silmin katsoo.
Jokaisen mutkan puntaroi,
jokaisen kummun arvioi.

Ei nainen silleen miestä katso.

Nainen katsoo sydämeen,
jonnekin herkkään luonteeseen,
mitä mies siellä on.

On siitä onnellinen tai onneton.

Vaan, ei kai se pahaksi olla vois,
jos kehokin kunnossa, timmi, ois,
Ei kai se pahaksi ois.

Aattelitko, että me sillä miellytettäis,
nainen valloitettais, voitettais.
Ulkoisella muodolla hankitulla,
salilla puserretulla.

Turha vaiva, pojat.

Ei sillä naisia saa kuin ehkä vain hetkeksi kerrallaan.

Ellei miehellä muuta oo kuin muotonsa uljas.
Ilman naista pian kulkea saa päänsä kumaras.

-harri

---

16.1.2006
Naisten tähden, jatkoa

Kiitos upeasta kirjeestäsi ja ajatuksistasi. Olet paneutunut aiheeseen oikein todella. Se onkin hyvä, sillä tämä asia ei pintaraapaisulla aukea kenellekään. Pelkään, ettei kovin syvälliselläkään pohdinnalla kovin pitkälle päästä.

Kiteytänkö sanomasi kuin yhteen sanaan, kaikki saatua.

Jos (miehellä) on lämpöiset kädet, saatua.
Jos on kauniit sanat, saatua.
Jos on lempeät silmät, saatua.
Jos on letkeä lantio, saatua.
Jos on koukku, sekin saatua.

Saatua, siis myös kuin lahjaa.

Kuka tekemällä itselleen saa pehmeät kädet.
Kuka väkisin punnertamalla saa kauniit sanat.
Kuka silmänsä lempeiksi itse valaa.
Kuka koukun pystyttää, jos voima mennyt eikä palaa.

Vai että naisten tähden!

Elämä minulta pois riipi lämpöiset kädet.
Ei kokoaikaisesti, mutta herkästi kylmentyväksi.

Tässä lie sääntö jo rikkomuksensa saa.
Jos kylmin käsin toista koskettaa,
hänen sydämensä siinä jo huolesta yhä enemmän kuumottaa.
Ottaa kädet käteensä, katsoo lempein silmin.
Tahtoo, ett' pian taas ois lämmin.

Siis puute kuin väärin päin toimii.

Jos kauniit sanat puuttuu,
nainen itse asiat toisin katsoo.
Hän näkee miehensä kauneuden muusta.
Ei odotakaan kuulevansa niitä suusta.

Jos lempeät silmät ei omansa oo.
Nainen koviin silmiin rakastuu.
Näkee miehen järeän.
Vahvan, periks' antamattoman.

Jos notkea lantio puuttuu.
Tuskin nainen siitäkään suuttuu.
Senkin korvaa tunteilla ja fantasioilla.
Itse aktiivisemmaksi ryhtyy.
Voi, mihin kaikkeen nainen pystyy.

Jos koukku puuttuu. Niin….
Senkin nainen kestää.
Osaa elää rinnalla miehen rakkaus rinnassaan.
Vaik' kärsis sisällään.
Ymmärtää, arvostaa, nauttii muuten.

Jos mies ei suoraryhtinen oisikaan.
Ei lihaksikas treenattu.
Ei salilla väännetty.
Vatsat vahvoiksi rääkätty.

Nainen silti rakastaa.
Näkee muuta jota arvostaa.

Mies ei naista voi ymmärtää.

Jos mies treenaa kuin naisten tähden.
Hän omin silmin naista katsoo.
Luulee katsovansa itseään naisen silmin.

Voi, ei hän tunne naisen silmiä.
Ei naisen ajatusta.
Ei naisen luonnetta mutkaista.
Ei kaiken toisin näkevää kiemuraista.

Hyvähän se on, jos tuo kaikki miehellä on:
Lämpöiset kädet,
lempeät silmät,
kauniit sanat,
letkeä lantio,
koukkukin vielä.

Vaan, nainen miehelle mysteeri viel' suurempi on.
Miehen selittää mahdoton.
Naisen sisin itselleenkin kuin saavuttamaton.

Vaan eihän tässä mieskään missään kaavassa kulje.
Ett' samoin kaikki aattelis,
samoin naistansa onneen saattelis.

Toiset on tavat ja katseet toiselle.
Toisella sanat kauniit, toisella sanattomat.

Toisella kädet hellät,
toisella kädet kuin kädettömät.

Jollain lantio hurja, toisella vaik' mieli nurja.
Toisella koukku komea, jollain vain pili murea.

Mutt' silti, naiset onnellisina elävät.
Sopeutuvat, anteeksi antavat.
Nauttivat siitä mitä heillä on.
Ei puutteessakaan ole onneton.

Jos vain rakkaus muuten kulkee.
Jos toinen toisen puutteineenkin lempeään syliin sulkee.

-harri

---

Nainen miestään kaipaa

Oletko ajatellut, mies,
että vaimosi miestä kaipaa.
Miestä, joka hänestä huolehtii ja huolta pitää.

On hänelle se sankari, 
johon hän aikoinaan niin rakastui.

Minne se sankari matkalla katosi.

Vaimosi sitä nyt etsii ja kaipaa.

Mitä jos hän ei sitä enää sinusta löydä.
Sinusta, hänen valloittajastaan.

Silloinhan naisesta tulee valloittaja, jos valloittaja katoaa.
Nainen valtaan nousee.
Niin kuin liian monesti on käynyt.

Mies! Nouse! 

Ole uudelleen se sankari naisellesi.

Valloita hänet.
Ota paikkasi johtajana, valloittajana.

Siitä vaimosi, ihana naisesi,
jonka kerran valloitit ja omaksesi otit,
hän siitä hän tykkää.

Vaikka ei ensin kyllä tajuakaan mitä on tapahtumassa.

Koville voit juotua sen sankaruutesi palauttamisen kanssa.
Jos hän jo on ottanut paikkasi johtajana, hän siitä kiinni pitää haluaisi,
vaikka toisaalta, haluaisi sen poiskin antaa,
sinulle,
omalle johtajalleen ja nuoruutensa sankarille, valloittajalleen.

Niin, mies. Mitä mietit.
Otatko paikkasi, vai tyydytkö sohvaan ja miehen uuteen rooliin:
kuin ei kukaan perheessä.

Onhan aina poikkeuksia, se muistakaa.

Vaan ne, jotka ovat kuin luopuneet, paikkansa vaimolleen jättäneet,
ajattelevat: hänhän kaiken nämä arkiset niin hyvin junailee.

Niin tekeekin. Ja jätä ne arkiaskareet hänelle edelleen.

Vaan oma paikkasi sankarina, perheen soturina, vaimosi ihanteena ja unelmana,
ota se itsellesi.
Näytä se jollain tavalla.

Aloita valloittamalla vaimosi uudelleen.
Voita hänet itsellesi.
Vangitse hänet kuin sotasaaliin.

Hän pitäisi siitä... ja sinua ihmetellen katsoisi.

Löytäisi kuin jotain siitä nuoruuden kokemuksesta kun kohtasitte.
Kun hänen unelmamiehensä olit.
Hänen ritarinsa, joka kuin tyhjästä hänen elämäänsä ilmaannuit.
Joka kaiken niin taitavasti osasit.
Kuinka ihanasti hänet hurmasit.

-harri

---

Miehen silmät

Voi minun silmiäni!
Ne kaunista naista aina ihailevat ja haluavat.
Eivät järkeä ymmärrä.

Vaikka kuinka vakuutan itselleni, "ei kannata",
niiden voima on liian suuri järjen voitettavaksi.
Olosuhteidenkin.
Kaiken mikä on vastaan.

Rakastani ihailen ja silmin katson.
Silmieni tähden häntä haluan.

Ja käsieni ikävä silmien ikävään yhtyy.

-harri

---

Mies - minne katosit

Mies, kauas olet kulkeutunut omasta alkuperäisestä muotistasi.

Taitava olet nyt kodin askareissa, lasten hoidossa, pyykkien ripustamisessa, siivouksessa. Taitava kaikessa vaimosi auttamisessa.

Ennen oli metallia kädessäsi, kilvet ja miekat. Olit taistelija ja valloittaja. Nyt et sitä enää muista, haaveilet vain. Poikana ne unelmiasi olivat. Ovat edelleenkin.

Nyt ne ovat vaihtuneet ostoskärrin rautaan ja tamppaustelineen tankoihin. Ne eivät sinua säväytä, vaikka materiaali samaa onkin. Eivät miekoilta tunnu, etkä niissä valloittajalta näytä.

Videofirman tuotteissa ja telkkarin seikkailuelokuvissa niihin itsesi hetkeksi samaistat. Ne sisälläsi lämmittävät. Niissä on jotain alkukantaista voimaa. Leffan jälkeen takaisin arkeen ja kodin kotiaskareisiin.

Moottoripyörän sarvet sinua aina kiehtovat. Autotkin. Niissä on rautaa ja kilpeä, eri muodoissaan vain. Jotain tunnetta jostain menneestä.

Poikasi ei sinusta sitä valloittajan ja sankarimiehen mallia enää löydä. Sitä mitä omasta isästäsikin kuin salaisesti etsit. Et ehkä löytänyt sinäkään. Leffoista sen löysit. Sankarimiehen ja mieskuvan itsellesi.

Golf-mailako sitä nykyään markkeeraa. Siinä on vielä vapauden tunnetta ja seikkailua luonnossa. Siksikö niin miehinen ja kiinnostava. Kaveriporukka kuin sotajoukko tarkkoine aseineen.

Armeija sinulle vielä hyvän tunteen antoi. Siellä oli aseet ja taistelut. Mies oli hetken mies. Siinä tunsi voimansa ja vapautensa. Sotajoukko rinnalla ja aseet käsissä. Miesten kesken huumoria taisteluista. Naisistakin. Ja valloitusta vapaalla. Upeaa aikaa. Siksi kait se miesten mielissä ja unelmissa vieläkin niin usein on.

Vaan minne olet kadonnut suomalainen mies. Siitä kuvastasi, jota aikoinaan olit.

Nyt on tilalle tulleet miehiset kerhot ja metsästysporukat. Niissä on vielä tunnetta. Pyssyt käsillä ja miekat seinällä, vaan siinäkö kaikki. Kelpaa paremman puutteessa. Mielikuvitus lopun hoitaa, vapaa oon. Seikkailija edelleen.

Tv:n kaukosäädinkö on nyt miekkasi. Sillä valtaasi osoitat ja olet päättäjä. Kunnes sen joku kädestäsi riistää ja illan ohjelmat määrä. Sinulta jopa sen ainoan linkin siihen alkuperäiseen muottiisi riistävät, seikkailijaan maalla ja merelle. Hyvän elokuvan estävät, sillä tuleehan toiselta kanavalta juuri nyt ihan muuta. Ajankohtaista ja naisille sopivaa. Tai lapsille jotain.

Siinäkö nyt olet mies. Unelmasi muotti tyhjillään sisälläsi. Toiseen muottiin sinut on pakotettu ja siinä nyt vikiset. Se ei sinuun sovi. Se hiertää ja puristaa joka kohdasta.

Haikeana yrität omaa alkuperäistä muottiasi edes mielikuvissasi hetken täyttää. Joskus siinä onnistutkin. Vaan hyvin olet oppinut uuden roolisi, kuin kotiapulainen olet. Vaimosi sopiva auttaja.

Hintansa silläkin on, onneton mies. Hintansa tyhjällä miesmuotilla, joka omistajaansa etsii.

---

Taisteluvietit heräävät

No nyt on mies loukkaantunut. Jotain alkuperäistä tunnetta tuntee. Vieressään tyhjän muotin havaitsee ja taistelutahtoa uhkuu.

Turpaanko pitäisi kirjailijaa vetää, joka tuollaista kirjoittaa. Vaimokin sitä vastustaa.

Kuinka uskaltaa minulle tuollaista sanoa, nykyaikaiselle isälle, perheen päälle, perheen hoitajalle ja kaiken osaavalle. Kaiken…

Niin, mies. Lähde taas mökille erämaahan. Yksin tai kaveriporukassa. Mielikuvanne todeksi eläkää. Jutut kertokaa. Viinat nauttikaa. Naisetkin hurmatkaa. Kuin alkuperäisen luonteenne hetkeksi löydätte ja se tekee hyvää. Niin hyvää jonnekin... jonnekin... jonnekin syvälle sisälle.

Paluu arkeen on taas helpompaa, kun on hetken saanut uhota sotaporukassa tai yksin. Saanut olla mies. Oman itsensä herra tai ryhmän soturi. Suuri valloittaja ja puheissa mahtava. Juomissakin.

Hyvä! Mies, se teki hyvää. Muottis' hetkeks' lämpeni. Sinä siinä kuin lepäsit. Se sinuun sopi ja sinä siihen. Miten hyvän tunteen se antoikaan ja levollisen mielen.

Jotenkin niin hyvän tunteen…

---

Entäs se naisen muotti

Entä se naisen muotti. Mitä sille kuuluu

Siinähän se on. Nainen muotissaan.

Vaan ei aina. Hän on taitava. Monessa taitavampi kuin mies.

Hän näkee vierellään tyhjän muotin. Vapaan kuin hyljätyn miehen muotin.

Hän itseään nyt siihen tyhjäksi jääneeseen jotenkin sovittaa. Mahtuukin, kun on niin nokkela ja taipuisa. Paikka paikoin sopii hyvinkin.

Vaan eihän se vielä tarkoita että hän mies olisi, jos miehen muottiin sopii ja mahtuu.
Eihän hän siihen kuitenkaan kuulu. Siinä on ero.

Sitä kuitenkin välillä haluaa sovittaa. Nauttii kun sopii ja saa siitä suuren tyydytyksenkin. Olen kuin mies, hän huomaa.

Onko onnellinen kuitenkaan. Eihän se ole hänen alkuperäinen muottinsa. Se on ihan toisenlainen.

Eikä se miehenä oleminen hänelle niin kummoista ole, kun hänellä ei ole sitä sisäistä paloa kuten miehellä. Eihän se muotti sitä paloa anna, vaan mies itse.

Muotti on vain elämän muotti. Sen tavat ja asenteet.

Mies itse elämänsä tekee. Ja nainen omansa.

Muotti on vain malli elämälle. Asenteet ja arvot. Elämäntavat. Ei enempää.

Toisen muotin voi varata, vaan sisintä, sydäntä, ei. Sitä ei voi matkia kuin korkeintaan hetken, sitten jo ristiriidat päällensä vyöryvät. Molemmilla. 

Elämä käy vaikeaksi ja puristavaksi sopimattomissa muoteissa.

---

Pyysin sinua maalle

Innoissani tekstiviestein sinua mökilleni pyysin. Parin viikon tuntemisen jälkeen. Sinne tanssiharjoituksiamme jatkamaan.

Pidin sitä upeana ajatukseni. Miehen aivoilla siis.

Sinä tyylikkäästi vastasit, että ajatuksessa ei mitään vikaa olekaan, ajankohta vain on väärä. Ehkä myöhemmin.

En tiennyt että sisälläsi kiehuit mun ehdotuksestani. Sinusta innoissani liian nopeasti etenin. Se rikkoi sinulla jotain sellaista, josta en ollut tietoinen. Se rikkoi jonkin ihanan hitaan ja herkän kasvun tien.

Lisäsit, että et edes tunne minua vielä. Vain etunimeni, et muuta. Sekin jo hätähuuto oli, vaan en miehen aivoilla sitäkään käsittänyt.

Leikkiä laskin ja salaperäisyyden ihanuudesta sinulle takaisin viestitin. Ja vielä kuin viimeisenä piikkinä kuvittelin hauska olevani, kun sanoin lisääväni tietomäärääsi 100 %. Kerroin sukunimeni viisi ensimmäistä kirjainta.

Ja sitten se ihan viimeinen niitti olisi kai saanut jäädä laittamatta. Kehuin vielä kaiken päälle olevan upseeri ja herrasmies. No, sitähän olenkin, vaan miten lie senkin tulkitsit.

Olit hiljaa pitkään. Tunteja viestisi jälkeen.

Illalla jo viimein viestitin: "Onko sinulla kaikki hyvin".

"Jotain särkyi", vastasit lyhyesti.

"Mitä särkyi", minä hädissäni takaisin vastasin. Viestini jälkeen pelästyksissäni jo sinulle soitin: "Hei, mikä särkyi?"

Sinä itkit.

Olin rikkonut ihanan kuvasi meidän tanssimisestamme. Oppilaan ja opettajan tanssisuhteesta, jossa ei tarvinnut ajatella muuta kuin tanssia. Ei mitään muuta. Minä nyt viesteilläni viestitin, että se ei minulle riitä. Näin sen tulkitsit naisen aivoillasi.

Minun miehen aivoni eivät mitään käsittäneet. Autettuna jo vähän - viikon jälkeen tapahtuneesta.

Niin, tässä kulkee miehen ja naisen ajatuksien ero.

Eläköön mies, eläköön nainen.

-harri

---

5

Kuinka voisin korvata

Kuinka voisin korvata sinulle tunteen,
jonka särjin, kun liikaa mieleni eteni.

Kuinka voisin korvata sinulle ne ihanan hennot hetket,
jonka helpoista tapaamisista sait.

Kuinka voisin korvata sinulle sen elämän helppouden,
kun ei ajatella tarvinnut mennyttä, ei tulevaa.

Kuinka voisin korvata sinulle sen hellän ilon, kepeän naurun,
kun kaikki vain paikallaan leijui. Silmiesi edessä tarttumattomana säihkyi.

Kuinka voisin korvata sinulle kauniin unelmasi,
sen naisen ajatuksesi, josta mies ei voi mitään ymmärtää.

Kuinka voisin korvata sinulle intoni suuren,
joka kaiken oli alkuunsa pilata.

Niin, kuinka voisin korvata sen ihanan alun pettymyksen,
joka kyynelet silmiisi nosti.

Jos korvaan sen sinulle itseni antaen,
käsin hellin sua kantaen.

Jos korvaan sen katseeni lämmöllä,
joka sinua katsoo ja kaikesta näkemästään nauttii.

Jos korvaan sen tunteilla uusilla,
kuin lintujen aamuisilla lauluilla, puhkeavan kevään luonnolla.

Jos korvaan sen rakkauden huumalla,
jonka uskollisuuteni kohtaasi kasvattaa.

Jos korvaan sen läheisyydelläni,
kehoni lämmöllä, sanoillani suloisilla, käsilläni kiihkeillä.

Jos korvaan sen rehellisellä tahdolla,
jolla sinua etsin ja omaa elämääsi kunnioitan.

Minä korvaan sen uskolla ja toivolla elämästä vielä paremmasta,
jonka rinnallasi kulkien sinulle tahdon antaa.

Minä toivon, että näet sieluni valon, sen kirkkauden,
jonka olemuksesi herkkä ja hento minussa syttymään sai.

Minä uskon, en ole etsinyt turhaan, en kulkenut yhtään tietä väärää,
kun mutkat ja polut, suot ja rytteiköt, vihdoin ovellesi minut johti.

Minä kiitän anomusteni kuulijaa, tieni seuraajaa.
Hän vihdoin näki mitä tarvitsen.

Hän antoi minulle sinut. Minutkin sinulle.

Eletään rakas!

Tuon kaiken minä annan tilalle sen ihanan kuvan,
jonka intoni elämään huomaamattani särki.

-harri

---