|

---
ja onnellinen hän, kellä
lopullaan
on hellä halaus kasvoillaan. ->
---
-Ei kysytä kulkijalta, millainen
on tie,
mi allansa kulkee kun toinen vie.
Ei kysytä ihmisen mielen mukaan,
tekonsa, sanansa, veis' piankin tuulen tupaan.
Jos tarkoitus on kestäviä
tekoja esille saattaa,
jonkun on kannettava tekojen ja sanojen taakkaa.
Oletko se sinä, vaiko jokunen
muu,
onko elossa aina oltava suloinen suu.
Elämä on iloja, elämä on
suruja,
jokaisen osa on maahan laskeutua. ->
---
Oikea
onni
Ei rikkaus, raha,
onnea tuo,
vaan oikea ihminen, min elämä rinnalle suo.
-harri
---
Elämän
hiljaisuus, kasvu ja kukoistus.
Siin' järjestys kaikelle aina.
Siinä synty,
kasvun kehitys,
eteenpäin menon pyrkimys,
saavutus, matkan vaiva. ->
---
Vapaus
- mieli levossa. ->
---
Kun unelma, jokin
halu johonkin, mielen täyttää,
silloin se jo myös näyttää tien, miten unelmaan edetään.
Miten toive toteutetaan. Miten hullukin tavoite saavutetaan.
Vaan eipä se
näytäkään sitä, miten... ->
---
Onko ihanampaa
olotilaa,
kun molemmat tykönään toista ajattelee. ->
---
Onko onnea
suurempaa, kun toinen on tässä,
sydämen sopukassa hyrisemässä. ->
---
Miksi rakkaus on
niin vaikeaa.
Miksi mieli hellä, olo tuskaisen haikeaa. ->
---
Ihminen pieni
tunteineen.
Kaipaa toista rinnalleen.
Etsii syitä
miksei nää.
Pelkää taas rakkaan menettää. ->
---
Ota minut
tällaisena tänään.
Nauti mitä minä tänään oon.
Jätetään huominen tulevan kainaloon. ->
---
Voiko suurempaa
onnea ollakaan,
kun rinnalla kulkee ihminen joka arvostaa. ->
---
Ei toisen aivoja
niin saa valloittaa,
ettei mieli enää voi itseä tavoittaa. ->
---
Eläkää nämä
päivänne onnessa, rakkaat.
Ei elämä pitkä lie.
Outo se on ja lyhyt tie, joka aikanaan ain yksinäisyyteen vie. ->
---
Silittäminen on
syvä asia. Siinä toisen kunnioitus ja lähellä pitämisen halu välittyy koko
kehoon. Molempien kehoon. Se välittyy edelleen sielun syvyyksiin. Se välittyy
mieleen ja henkeen asti.
Se välittyy itsekunnioitukseen, itsensä hyväksymiseen ja omanarvon tuntoon
asti. Se välittyy sinun koko elämääsi. Syvemmälle kuin vain sinun kuoreesi,
hartioihisi, poskiisi, hiuksiisi, vartaloosi ties minne. ->
---
Luottamus, usko toisen hyvyyteen,
rakkaus yhdessä toivon kanssa, voi viedä ihmiset syvälliseen yhteyteen
keskenään. Niin syvälliseen, että sen takana ei enää ole kuin yksin Luoja,
Jumala, maailmankaikkeuden suurin voima. ->
---
Turvallisuus toisen sylissä
antaa kuin armon kaiken koetun yli, ja toisen hyväksyvä lempeä katse voitelee
kaiken ihanuuden kestäväksi evääksi tuleviin päiviin ja yhteiseen
elämään matkalla vielä suurempiin kokemuksiin ja elämän perusasioiden ja
voimien kohtaamiseen. ->
---
Sehän vain
(kuolema) pois korjaa maailman
sylistä.
Vapauttaa kuoren kahleista ja elon tuskasta. ->
---
Sehän (kuolema) on kuin
armahtava syli.
Kaiken vapauttaja.
Kaikista huolista poistaja,
vaivoista vapauttaja.
Kaikista tunteista ja ikävistä kahleista pelastaja.
Kaikesta ajallisesta pois päästäjä. ->
---
Vaan elä, rakas
ystäväni, muistosi kauniit aina
uudelleen ja uudelleen, eihän ne mitään paina. ->
---
Joskus näet,
mikä tarkoitus kaikella ollut, kun tiesi on määräänsä päässyt.
Sinä elit, sinä loit oman maailman.
Täytit paikkasi, ei elämäsi karkuun päässyt. ->
---
Sillä tulevaisuus
on ihmisen tarkoitus.
Ei tämä päivä, ei tämä hetki, vaikka se tärkeä onkin.
Kaikki tähtää
tulevaan,
edessä olevaan kasvuun ja uuteen maailmaan.
Tämä tila
täällä, tämä näkyvä,
on kuitenkin vain häviävä.
->
---
....tarpeellista
on jokainen hetki,
olla elossa ja elää,
olla tässä.
Olla kohdallaan elämässä. ->
---
Kuinka helppoa on toiselle
ohjeita antaa.
Vaan miten lie on oma tie, oma elämä,
meneekö se hyvin ja arjessa kantaa.
Onko osannut omansa hoitaa,
kelpaako se malliksi minulle.
Onko näyttöä taidollisuudesta,
jota nyt tarjoaa toiselle. ->
---
Ei kylmyyttä suurempaa.
Ei tuskaa polttavampaa.
Ei ikävää suurempaa.
Kuin rakkaan hylkäävät
ohikatsovat silmät,
joita et nää. ->
---
Sillä tulevaisuus
on ihmisen tarkoitus.
Ei tämä päivä, ei tämä hetki, vaikka se tärkeä onkin.
Kaikki tähtää
tulevaan,
edessä olevaan kasvuun ja uuteen maailmaan. ->
---
Siksi tarpeellista
on jokainen hetki,
olla elossa ja elää,
olla tässä.
Olla kohdallaan elämässä.
Täyttää
paikkansa, hoitaa työnsä,
nukkua rauhaisasti yönsä.
Syntyä, elää,
kasvaa ja kuolla.
Jatkaa taivaltaan toisella puolla. ->
---
Siksi rakkaudesta, sillä
se on ainoa voima tässä maailmassa, joka saattaa parantaa ihmistä sisäisesti
ja johtaa hänen oman persoonansa kehittymiseen ja kasvuun. ->
---
Moni timantti on kirkkaaksi
hiottu laaksojen pimeillä taipaleilla. ->
---
Miss' on
luottamus kahden ihmisen,
siel' on rakkaus suloinen.
Miss'
kunnioitus keskinäinen,
siel' on onni ikuinen. ->
---
Missä on
viisauden, missä tyhmyyden raja.
Missä on uuden viisauden ja ajattelun paja. ->
---
Ei ystävä ole
kuka vaan,
kuka vierelläsi kulkea haluaa.
Ei ystävää
matkalla mitata,
ei vierellä kulkemalla. ->
---
Ystävä jakaa sinun
heikkoutesi.
Ystävä kantaa horjumisesi.
Ystävä nostaa esiin vahvuutesi.
Ystävä tuntee hyvyytesi, pahuutesi.
Ja silti hän
siinä rinnalla kulkee.
Sinut hellin käsin syliinsä sulkee. ->
---
Voi, jos koko ajan
pelkää mitä toinen sanoo tai ajattelee.
Silloin on itsensä elämältä lukinnut.
Elämältä, jonka tulisi olla vapaa. ->
---
Ei nauttinut
elämästä hetkeäkään,
jos rakkaus tuntematon. ->
---
Voi, Sinä ihminen
pieni.
Elä vaivainen elämäs,
siin' on sun hetkesi hurma. ->
---
Intuition voima on osa vapaan
maailmaa.
Vangittu ei voi myöntää intuition voimaa kuin tiettyyn rajaan
saakka,
koska se on uhka tiedolle. ->
---
Siks' jalointa lie
on toista kantaa.
Antaa apua elämän tiellä.
Ett' rauhassa
kulkea sais', osansa käydä.
Huokaista onnessaan perillä siellä. ->
---
Etsin siis sitä mikä ei vielä
näy, vaikka onkin siinä. Tai tässä, edessä. ->
---
Kateus katsoo kaikkea itsen
läpi.
Ei näe mitä toisella on.
Ei näe mitä itsellä on. ->
---
Miten pian
pienetkin asiat suuria ovat.
Kaikki yhteiset niin tärkeitä. ->
---
Ole onnellinen
hetkistä jotka saat.
Elä onnessa ystäväis kanssa. ->
---
Ei pitkä oo matka
joulusta jouluun,
vaan melkoisen lisän se tuoda voi elämän kouluun.
Se ihmiselämän
ehtii toiseksi muuttaa.
Kenellä iloon vaihtaa,
kenet murheella murtaa. ->
---
Tuskasta sanat nousevat. Pätsistä
ankarasta.
Ja sinä, kirjoittaja, olet se pätsi, jossa sanat muovataan
lopulliseen muotoonsa. ->
---
...ei sanoa
saa kärsivälle:
"Se vain elämää on".
Ties' vaikka ois suurikin askelma kohtalon. ->
---
Vaikka kuinka
taistelemme,
vaikka kuinka työtä teemme, jumppaamme,
vaikka kuinka itseämme voitelemme,
vuodet meidät
ajallaan taivuttaa,
kumaraan vaivuttaa,
maahan kaataa,
hautaa. ->
---
Miksi hyvät teot maailmassa niin
usein pahalla palkitaan.
Miksi niin moni kaunis ajatus vahingoksi vaihtuu.
Miksi hellä kosketus rumaksi muuttuu toisen silmissä.
Miksi joku hyvän tahdon väärin tulkitsee.
->
---
|